Tiedote 19.12.2017
Direktiivistä sopu: Odotettavissa sähköautojen latauspisteitä ja energiatehokkaita rakennuksia
Parlamentti ja jäsenmaat pääsivät keskiviikkoiltana sopuun rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Direktiivissä määritellään muun muassa Euroopan sähköautojen tulevaisuutta, rakennusten remontointiaikataulua sekä sitä, miten sisäilmaa pitää parantaa.
Uudistetun direktiivin tavoitteena on vähentää rakennusten kuluttamaa energiaa EU:ssa.
Parlamentin S&D-ryhmää neuvotteluissa edustanut europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd) on tyytyväinen neuvottelutulokseen.
”Jos aiomme päästä Pariisin ilmastotavoitteisiin, energiatehokkuutta on pakko parantaa. Rakennukset syövät 40 prosenttia koko EU:n energiankulutuksesta ja aiheuttavat 36 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Saimme jäsenmaat vakuutettua energiatehokkuuden välttämättömyydestä, vaikka parlamentin alkuperäinen kanta oli ehkä nyt hyväksyttyä hieman kunnianhimoisempi”, Kumpula-Natri sanoo.
Kumpula-Natri nostaa direktiivistä esiin erityisesti sähköautojen latauspisteiden rakentamisen.
”Kun taloja remontoidaan, on järkevää samalla asentaa tarvittavat johdot ja putket sähköautojen latauspisteille. Tämä koskee niin asuintaloja kuin muitakin kiinteistöjä.”
Jos asuinrakennuksessa on yli 10 parkkipaikkaa, täytyy kaikille parkkipaikoille asentaa remontin yhteydessä putket, joita pitkin latauspisteen johdot voi vetää. Samoin tulee tehdä kaikkiin uusiin rakennuksiin. Sääntö astuu voimaan yhtä aikaa direktiivin kanssa eli vuonna 2020.
Lisäksi vuodesta 2025 lähtien jokaisessa yli 20 parkkipaikan ei-asuinkiinteistössä tulee olla latauspisteet. Jäsenmaat päättävät itse niiden määrän ja laadun, mutta määrän on oltava isompi kuin nolla.
Jokaisen EU-maan on myös tehtävä vuoteen 2050 asti ulottuva suunnitelma rakennuskannan remontoinnista. Uusista rakennuksista pitää tehdä nollaenergiataloja, eli niiden pitää tuottaa energiaa yhtä paljon kuin ne kuluttavat. Jäsenmaiden on uusittava suunnitelma kymmenen vuoden välein ja kuultava valmistelussa sekä toteuttamisessa kansalaisia, kuntia, järjestöjä ja rakennusalaa.
”Sain mukaan sisäilman laadun ja terveyden huomioinnin. Samalla kun taloja tiivistetään, pitää huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta”, Kumpula-Natri kuvailee.
”Aikaisemmin taloteknisten järjestelmien tarkastukset eivät sisältäneet ilmanvaihtoa, mistä syystä talot pääsivät homehtumaan huomaamatta. Jatkossa myös ilmanvaihto lämmityksen ja ilmastoinnin yhteydessä tulee säännöllisten tarkastusten piiriin.”
Isoihin kiinteistöihin täytyy myös jatkossa asentaa taloautomaatiojärjestelmät.
”Automaatio tarkoittaa esimerkiksi sitä, että talo osaa tyhjillään ollessaan sammuttaa valot ja laskea lämpötilaa. Järjestelmät maksavat itsensä takaisin 3-5 vuodessa, koska ne säästävät energiaa ja sitä kautta sekä rahaa että ympäristöä.”
