Euroopan parlamentti käsittelee tällä viikolla kolmea ns. puhtaan energian pakettiin kuuluvaa lainsäädäntöesitystä. Niillä on väliä Suomen ja Euroopan kannalta, joten jos energia-asiat kiinnostavat, katseet tänne!
Äänestyksiä voi seurata täällä keskiviikkona 17.1. alkaen klo 13:30 Suomen aikaa. Täysistunnossa käyty keskustelu löytyy täältä.
Uusiutuvan energian direktiivin (ns. RED II) ja energiatehokkuusdirektiivin (ns. EED) lisäksi käsittelyssä on hallintomallidirektiivi (ns. Governance). Nämä kolme esitystä ovat osa komission loppuvuodesta 2016 julkaisemaa energipakettia, jolla pyritään varmistamaan EU:n pääseminen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin.
RED II -direktiivi:
• Direktiivin keskeisin tavoite on määrittää EU:n tavoitetaso uusiutuvan energian osuudelle kokonaisenergiakulutuksesta. Komissio esitti vuoden 2030 tavoitteeksi 27%, mutta parlamentti on nostamassa tavoitteen 35%. Espanjalaisen demarimepin José Blanco Lopezin esityksestä on löytynyt sopu suurimpien ryhmien (S&D, EPP ja ALDE) kesken. Suuremman kunnianhimon taustalla on hyvä kehitys nykyisten tavoitteiden suhteen. EU on pääsemässä vuodelle 2020 asetettuun tavoitteeseen (16,4% osuus vuonna 2015).
• Toinen keskeinen asia on uusiutuvan energian tavoitteen asettaminen liikennesektorille. Parlamentti on päätymässä tavoitteeseen, jonka mukaan 12% liikennesektorin käyttämästä energiasta tulisi olla uusiutuvaa. Tästä polttoainejakelijoiden osuus olisi 10%.
• Erimielisyyttä parlamentissa on kuitenkin vallinnut biopolttoaineiden osalta. Tavoitteena on vähentää ns. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden merkitystä, sillä niiden tuotantoon käytetään myös ruoka- ja rehuraaka-tuotantoon soveltuvaa viljelyalaa. Kompromissiesityksenä on jäädyttää 1. polven polttoaineiden tuotanto vuoden 2017 tasolle.
• Edistyneiden biopolttoaineiden osalta direktiivi asettaa oman tavoitteensa, 3,8% liikenteen käyttämästä energiasta vuonna 2030. Tämän tavoitteen tarkoitus on lisätä investointeja kehittyneiden polttoaineiden tutkimukseen ja tuotantoon, ml. suomalaiset metsäpohjaiset polttoaineet, joiden päästövähennyspotentiaali on huomattava. Soveltuvat raaka-aineet on lueteltu direktiivin liitteessä yhdeksän. Kemianteollisuuden kovan lobbauksen takia listalta halutaan poistaa paperiteollisuuden sivutuotteena syntyvä mäntyöljy, josta tehdään jo nyt Lappeenrannassa biopolttoainetta. Aiheesta käytäneen tiukka äänestys keskiviikkona.
• Kolmanneksi direktiivissä määrätään energiaan käytettävän biomassan kestävyyskriteereistä. Komission esittämä ns. riskiperustainen malli ollaan hyväksymässä lähes sellaisenaan.
• Seurattavaa äänestyksessä 17.1.18
o Muutosesitys 296 – kantojen ja runkopuun korjuun kielto
o Muutosesitys 278D – mäntyöljyn poisto listalta
EED -direktiivi:
• Myös energiatehokkuusdirektiivissä pyritään asettamaan tavoite vuodelle 2030. Eri esitykset vaihtelevat prosenttiosuuden sekä sitovuuden mukaan:
EU-tason tavoite
Komissio – 30%, sitova
S&D-ryhmä – 40%, sitova
EPP-ryhmä – 30%, viitteellinen
ITRE-valiokunta – 40%, sitova (ITRE = Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta)
EPP:n esitys täysistuntoon – 35%, sitova
ALDE ja Vihreät esitys täysistuntoon – 35%, sitova
Kansalliset tavoitteet
Komissio – viittellinen
S&D-ryhmä – sitova
EPP-ryhmä – viittellinen
ITRE-valiokunta – sitova
EPP:n esitys täysistuntoon – viitteellinen
ALDE ja Vihreät esitys täysistuntoon – viiittellinen
• Äänestys tullaan käymään ITRE-valiokunnan esityksen sekä EPP:n ja ALDE/Vihreät täysistuntoon jättämien esitysten välillä. Todennäköinen lopputulos on siis 35 % sitova tavoite, joka on kansallisesti vain viitteellinen. Vaikka tulos ei ole täysin S&D-ryhmän tavoitteiden mukainen on se selkeä parannus komission esitykseen ja EPP-ryhmän alkuperäiseen kantaan.
• Direktiivissä äänestetään myös 1,5 % vuotuiseen energiansäästötavoitteeseen sallittavista poikkeuksista. EPP, ECR ja ENF ryhmien esitys pudottaisi tavoitteen n. 1 prosenttiin ja sulkisi ulos liikennesektorin tavoitteesta. S&D tukee ITRE-valiokunnassa hyväksyttyä kantaa, jossa poikkeuksia rajoitetaan selvästi.
Governance -direktiivi:
• Hallintomallidirektiivi on käsittelyssä olevista lainsäädäntöasioista teknisin ja vähiten kiistoja herättävä. Se sisältää nimellisesti kaikki yllämainitut tavoitteet, mutta parlamentissa sovitun käytännön mukaisesti ns. sektoritavoitteista päätetään sektorilainsäädännössä eikä hallintomallidirektiivissä.
• Hallintomallin on tarkoitus tuoda yhteen ja yksinkertaistaa jäsenmaiden EU:lle tekemää raportointia energia-asioista ja täten helpottaa EU-tason tavoitteiden seurantaa.
• Keskeinen S&D-ryhmän tavoite on ollut ns. energiaköyhyyden ottaminen mukaan EU:lle raportoitaviin asioihin. Vaikka ilmiö ei ole Suomessa ollut ajankohtainen, EU-tasolla jopa 11% kotitalouksista ei ole varaa lämmittää kotejaan talvikuukausina. Energiaköyhyyden ratkaisut ovat osittain kansallisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvia, mutta myös energiajärjestelmää parantamalla voidaan helpotta kotitalouksien tilannetta.
