Minulla oli tänään lauantaina 20.10.2018 kunnia toimia juhlapuhujana Vaasan Suomalaisen Naisklubin 100-vuotisjuhlissa Vaasan kaupungintalolla.
Puheessani mietin, millaista elämä Vaasan seudulla oli sata vuotta sitten: päivä täyttyi arjen askareista ja erityisesti naisten elinpiiri rajoittui pitkälti kotiin. Naisten vastuulla oli pitää huolta paitsi lapsista, myös ikääntyvista sukulaisista. Töitä tehtiin kovasti. Kulkeminen paikasta toiseen oli hidasta, silloin Palosaari ja Hietalahti olivat kauempana toisistaan kuin Helsinki ja Tukholma nykyään. Pitkiä olivat myös yhteiskunnalliset etäisyydet – mikä henkinen ja materiaalinen etäisyys olikaan Palosaaren mökistä Rantakadun linnoiksikin nimitettyihin kivitaloihin!
Yhteen hiileen puhaltanut päättäväinen kansakunta rakensi yhteistä Suomea, jossa jokaisen olisi hyvä olla ja asua. Naisten asema nousi kohisten, otettiin mallia länsinaapuristamme ja vahvan naisen rooli vakiintui yhteiskunnassa.
Sata vuotta sitten naiset saivat jo äänestää miesten rinnalla. Naisten yhteiskunnallinen aktivoituminen oli alkanut, naiset halusivat tehdä töitä, ansaita omaa rahaa ja olla mukana vaikuttamassa. Vaikka yhteiskunallisessa elämässä ja yritysmaailmassa eteneminen ei varmasti ollut tuon ajan naisille helppoa, löytyi niitä, jotka eivät tyytyneet kuunteluoppilaan rooliin. Sellaisia naisia olivat myös Vaasan Suomalaisen Naisklubin perustajat! Sadan vuoden aikana Naisklubi on muun muassa ylläpitänyt talouskoulua, toiminut uutterasti sivistyksen ja kulttuurin saralla, harjoittanut julkaisutoimintaa sekä tehnyt arvokasta vanhustyötä.
Puheessani muistutin, että vanhvoja naisia ja tasa-arvotyötä tarvitaan edelleen. Saavutettua hyvinvointia ei koskaan pidä ottaa itsestäänselvyytenä vaan esimerkiksi koulumaailmasta kantautuvat viestit eriarvoistumiskehityksen vahvistumisesta on otettava vakavasti.
Hyvinvoiva ihminen on myös talouden moottori. Emme voi kovin pitkään ummistaa silmiä ja sanoa, että kunhan tulee talouskasvua, tulee töitä ja kaikki voivat paremmin.
Hyvinvoinnin vahvistamiseksi tehtävä paikallinen työ, jota esimerkiksi Vaasan Suomalainen Naisklubi tekee, saa tukea kansainvälisiltä areenoilta. Olin eilen Brysselissä seminaarissa, jonka järjestivät Suomen edustusto ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Seminaarin oli osa valmistaumista Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen ja sen teemana oli hyvinvointitalous (Economy of wellbeing). Seminaarissa OECD:n asiantuntija muistutti, että investoinnit hyvinvointiin vahvistavat kasvua – mutta kasvu ei automaattisesti lisää hyvinvointia. Hyvinvointitalous tarkoittaa, että sosiaali-, sukupuoli-, terveys-, työllisyys- ja koulutusnäkökulmat huomioidaan päätöksenteossa ja talouskasvun ohella tavoitellaan vakautta ja yhteiskunnallisen luottamuksen kasvattamista.
Naisten voimaannuttaminen ja työn ja perheen yhteensovittaminen ovat edelleen kysymyksiä, joiden kanssa meidän on Euroopassa painittava. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound on esimerkiksi laskenut, että jos naisten työmarkinaosallistuminen olisi Euroopassa samalla tasolla kuin miesten, Euroopan talous hyötyisi vuotuisesti 370 miljardia euroa! Onkin hyvä, että perhevapaauudistus on vihdoin etenemässä Euroopan Unionissa – jo pienetkin teot hoivavastuun jakamiseksi tasapuolisemmin ovat tervetulleita. Myös Suomessa riittää näkyviä ja piilossa olevia, naisten kannalta haitallisia rakenteita purettavaksi: Suomen työmarkkinat esimerkiksi ovat yhä vahvan sukupuolittuneet ja moni nainen joutuu repaleisen työuran takia kitkuttamaan vanhana riittämättömällä eläkkeellä.
Hyvät naiset, pohjalaisakat! – Jotkuthan voivat virheellisesti luulla, että se on halveeraava nimitys, mutta me tiedämme toisin. Me pohjalaisakat saamme paljon aikaan! Me pohjalaisakat teemme, emmekä vain meinaa. Olemme päättäväisiä, mutta silti osaamme ajatella sydämellämme.
Onnea Vaasan Suomalaiselle Naisklubille myös seuraavalle sadalle vuodelle!
