[vc_row css_animation=”” row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” angled_section=”no” text_align=”left” background_image_as_pattern=”without_pattern”][vc_column][vc_column_text]Yhdeksi 2000-luvun ilmiöksi työmarkkinoilla ovat muodostuneet nollatuntisopimukset. Kirjoitimme aiheesta Kalevaan kansanedustaja, Työeleämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatovin kanssa. Lue alta, miten tilanne on kääntynyt Sipilän hallituksen aikana päälaelleen.[/vc_column_text][vc_empty_space][vc_separator type=”normal” color=”#e40239″][vc_empty_space][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”” row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” angled_section=”no” text_align=”left” background_image_as_pattern=”without_pattern”][vc_column][vc_column_text]Suomen EU-jäsenyyden ajan Brysselin pöydissä on totuttu näkemään Suomelta esityksiä hyvinvointiyhteiskuntaan nojaavasta yhteiskuntamallista ja työntekijäystävällisemästä lainsäädännöstä. Nykyhallituksen aikana tilanne on kääntymässä päälaelleen: tämä on nähtävissä esimerkiksi perhevapaauudistuksen ja työaikalainsäädännön saralla.
Yhdeksi 2000-luvun ilmiöksi työmarkkinoilla ovat muodostuneet nollatuntisopimukset. Politiikoilta on vaadittu tähän muutosta. Hallitus vei keväällä kansalaisaloitteen vaatimana läpi lakiesityksen, jolla kehui parantavansa nollatuntityöläisten asemaa. Joitain uudistuksia toteutettiin, mutta toimet olivat auttamatta riittämättömiä.
Laissa lähdetään siitä, että vähimmäistyöaikaa ei saa sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää, mutta tämä mahdollistaa yhä edelleen sen, että vähimmäistyöaika on nolla. Työntekijän on erittäin vaikea arvioida, mikä työnantajan varsinainen työtuntien tarve ja työvoiman käytön tarve on siinä vaiheessa, kun työsopimusta tehdään. Laissa on säädetty, että työajan vaihtelun tarvetta voidaan tarkastella kuuden kuukauden toteutuneiden tuntien perusteella. Mikäli tämän jälkeen vähimmäistyöajasta ei päästä sopimukseen, niin työnantajalla on velvollisuus esittää kirjallisesti asialliset perusteet sille, miksi työaika on sen suuruinen kuin se on. Pykälään ei sisälly tarkempia säännöksiä siitä, miten nämä neuvottelut pitää käydä ja missä vaiheessa ne pitää järjestää.[/vc_column_text][vc_empty_space][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”” row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” angled_section=”no” text_align=”left” background_image_as_pattern=”without_pattern”][vc_column][vc_column_text]
Euroopan parlamentti otti viime marraskuussa tiukan kannan työolodirektiivin äänestyksessä
[/vc_column_text][vc_empty_space][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”” row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” angled_section=”no” text_align=”left” background_image_as_pattern=”without_pattern”][vc_column][vc_column_text]Työntekijän asemaan on tulossa kuitenkin parannusta EU:sta. Euroopan parlamentti otti viime marraskuussa tiukan kannan työolodirektiivin äänestyksessä: Euroopan parlamentti haluaa puuttua nollatuntisopimuksiin. Esitys on pitkään aikaan ensimmäinen EU:ssa eteenpäin saatu päätös työoloihin liittyen ja se on tuomassa ennennäkemättömiä parannuksia työaikalainsäädäntöön EU-tasolla.
Niin kutsutussa työolopaketissa työnantajan oikeus teettää työtä ilman taattuja työtunteja rajoitettaisiin kuuteen kuukauteen. Tämän jälkeen työtuntien vakiintumista tarkasteltaisiin puolen vuoden välein. Ensimmäisen kuuden kuukauden jälkeen työntekijälle pitäisi taata vähintään 75% toteutuneista työtunneista seuraavaksi kuudeksi kuukaudeksi.[/vc_column_text][vc_empty_space][vc_column_text]
Uudistus parantaa nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa myös Suomessa
[/vc_column_text][vc_empty_space][/vc_column][/vc_row][vc_row css_animation=”” row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” angled_section=”no” text_align=”left” background_image_as_pattern=”without_pattern”][vc_column][vc_column_text]Uudistus parantaa nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa myös Suomessa. Toisin kuin hallituksen ajamassa laissa, uuden sopimuksen työtunnit määritetään jo toteutuneiden työtuntien perusteella, ei työnantajan itse määrittelemän työtuntien tarpeen mukaan. Työolodirektiivillä halutaan myös vahvistaa työntekijöiden oikeutta saada työsopimus kirjalliseen muotoon. Jatkossa ainakin työaika, irtisanomisaika ja oikeus sosiaaliturvaan pitää esittää kirjallisena.
Nyt on tiukasti neuvoteltava sen puolesta, että parlamentin kanta saadaan jäsenmaissa läpi! Suomen hallituksella on tässä rooli. Jos valmista ei tule tänä keväänä, pääsee Suomen uusi hallitus linjaamaan Suomen kantaa neuvottelujen loppusuoralla, heinäkuusta alkaen jopa puheenjohtajana. Tätä ennen on tietysti käytävä vaalit. Sitä odotellessa työntekijän kannalta on ilahduttavaa, että vaikka Suomessa nykyhallitus ei työntekijöitä ole suuremmin arvostanut, Euroopan valtavirta liikkuu päinvastaiseen suuntaan.
Miapetra Kumpula-Natri,
Europarlamentaarikko
Tarja Filatov,
Kansanedustaja, Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
