Suomessa tiede, tutkimus ja koulutus ovat liian pitkään joutuneet kärsimään valtiontalouden sopeuttamistoimista. Ryhtiliikettä kaivataan myös EU:ssa. Europarlamentti haluaakin kasvattaa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille suunnattua Horisontti-ohjelman rahoitusta 120 miljardiin nykyisestä noin 80 miljardista vuosille 2021-27, kertoo europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.).
Kumpula-Natri piti keskiviikkona avauspuheenvuoron Osaamispolku2030: Tulevaisuuden koulutusta ja tiedettä -seminaarissa Helsingissä. Puheessaan hän korosti, että Suomessa on tutkimuksen ja koulutuksen saralla paljon avoimia kysymyksiä.
– Vaarana on, että maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurimme jää jälkeen muista EU-maista ja että huippukoulutettujen suomalaisten määrä ei enää tulevaisuudessa kasva, Kumpula-Natri painotti.
– Miten huolehdimme yritystemme säilymisestä globaalilla teknologisella huipulla? Miten valmistaudumme tulevaisuuden haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, kehittämällä entistä nopeammin maailmaa parantavia ideoita ja teknologioita?
Kumpula-Natri kertoi, että onneksi SDP:llä on tähän selkeät linjat ja vastaukset Osaamispolku 2030-hankkeen myötä.
– Tutkimukseen ja koulutukseen on satsattava, kuten olemme Suomessa tehneet myös menneinä vuosina. Keskeinen osa Suomen niin kutsuttua tuhkimotarinaa – eli nousua maailman köyhimpien maiden joukosta aivan kärkeen – on ollut koulutus. Tämä onnistui ennen kaikkea panostuksilla. Koulutus ja tiede demokratisoitiin ja se avattiin kaikelle kansalle taustasta ja tulotasosta riippumatta.
Kumpula-Natri painotti puheessaan, että ryhtiliikettä kaivataan myös Euroopan unionin tasolla.
– Tutkimus- ja tuotekehitykseen panostavaa Horisontti 2020 -ohjelmaa pidetään yleisesti parhaana EU-tason rahoitushankkeena. Se tuo kaivattua lisärahaa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille ja sen rahoitus perustuu objektiivisiin kriteereihin ja parhaan mahdollisen tieteen periaatteille, hän kertoi.
Euroopan parlamentti haluaa kasvattaa Horisontti-ohjelman seuraavalla rahoituskehyskaudella 120 miljardiin nykyisestä noin 80 miljardista.
– Kyse ei ole pikkusummista, tämä tarkoittaisi 40 miljardin euron lisäystä! Näin paikattaisiin tutkimus- ja tiederahoituksen vajetta. Kyse on myös tuikitärkeistä säännöistä: onko erinomainen tiede jatkossakin se pääperiaate, jolla rahaa jaetaan? Miten rahoitusta voidaan suunnata parhaiten yhteiskunnallisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta ratkaisemaan?
Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston väliset trilogineuvottelut näistä ja muista vuosien 2021-2027 EU:n monivuotisen rahoituskehyksen asiakohdista alkavat tällä viikolla Brysselissä, vaikka rahasummista päätetäänkin vasta koko rahoituskehyksen yhteydessä.
– Toivon todella, että Suomi voisi EU:n puheenjohtajakaudellaan johtaa tieteen ”kunnianpalautusta” myös Euroopan tasolla ja saada aikaan kunnianhimoisen Horisontti-hankkeen myös tulevalle rahoituskehyskaudelle.
Teksti on lähetetty tiedotteena 9.1.2019 Osaamispolku2030: Tiedettä ja tutkimusta -seminaarin yhteydessä.
