Erittäin mielenkiintoinen, Suomen ja koko Euroopan tulevaisuuden kannalta merkittävä vuosi on alkanut. Pian toukokuun eurovaalien jälkeen – heinäkuun alusta lähtien – Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana. Tuleva pääministeri hyppää nopeasti liikkuvan junan veturinkuljettajaksi heti kun hallitusneuvottelut on saatu päätökseen ja uusi hallitusohjelma sovittua.
Sitä ennen teemme täysillä töitä, jotta mahdollisimman moni mietintö saadaan valmiiksi vielä tällä vaalikaudella. Viisi täysistuntoviikkoa Strasbourgissa ja kaksi minitäysistuntoa Brysselissä on kevään ohjelmassa ennen pääsiäisenä alkavaa vaalitaukoa. Vuoden alusta lähtien Strasbourgissa olemme äänestäneet keskiviikkoisin jo kahteen kertaan, eli uutta lainsäädäntöä saamme kyllä vielä paljon aikaiseksi ennen kuin tämä kausi päättyy kesäkuun lopussa.
Euroopassa tuulee
Poliittiset järjestelmät ovat kovin hauraita tällä hetkellä Euroopassa. Belgiassa hallitus erosi ei-sitovan YK:n siirtolaissopimuksen takia, Italian ja Ranskan välit ovat kylmimmillään sitten toisen maailmansodan, maahanmuuttokysymys repii unionia ja Iso-Britannian suunta on selvä – ulos – mutta miten, on epäselvä. Viimeksi Espanjasta kuului ikäviä uutisia kun hallitus saattaa kaatua Katalonian tilanteen takia. Ruotsissa saatiin onneksi hallitus kasattua kuukausien neuvottelujen ja usean äänestysten jälkeen.
Itävallan juuri päättynyt puheenjohtajakausi oli monessa suhteessa mahalasku. Vuoden viimeinen Eurooppa-neuvoston kokous oli suuri pettymys maahanmuuton osalta ja Euroalueen kehityksen suhteen tulokset ovat olleet merkityksettömiä. YK:n siirtolaissopimuksen vastustaminen sai jopa komission puheenjohtajan Junckerin osoittamaan pettymyksensä suorasanaisesti EPP:n kultapoika Sebastian Kurzia kohtaan.
S&D ryhmämme mukaan liittokansleri Kurz vei kaudellaan unionia itsekkyyden suuntaan, nyt on aika muuttaa suuntaa. Romanian puheenjohtajuuskauden esitellyt pääministeri Viorica Dăncilă on korostanut yhtenäisyyttä ja koheesiota. Toivon mukaan suunnanmuutos on jo alkanut. Romania taasen on solmussa korruptiolakien kanssa, eikä hallitus ole tehnyt korjauksia vetoomuksista huolimatta.
Köyhyys ja pienituloisuus ovat nousseet vihdoin myös suomalaisessa mediassa tärkeäksi keskustelunaiheeksi. Keltaliivien kampanja on levinnyt jo useaan maahan ja Suomessakin herättiin viimein keskustelemaan mm. siitä, että meillä on työssäkäyviä ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti elä palkallaan.
Suomella on hyvä mahdollisuus puheenjohtajuuskaudellaan vahvistaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta. Kautemme painopiste pitäisi ehdottomasti olla hyvinvointitalous, joka tarkoittaa kansalaisten Eurooppaa, hyvinvoinnin mittareita taloudellisten mittarien rinnalle ja panostuksia koulutukseen ja osaamiseen. Me emme saa antaa hyvinvointi- ja tuloerojen revetä entisestään ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu pitää olla oikeudenmukainen kustannuksiltaan.
Brexit
Brittiparlamentin tammikuisessa äänestyksessä Theresa May koki historiallisen tappion, kun hänen neuvottelemansa erosopimus tyrmättiin luvuin 432–202.
Britannian EU-eroon on enää vain reilut 40 päivää eli kiire on valtava, joskin aikataulua saatetaan lykätä. Valitettavasti Mayn parlamentissa saadun murskatappion jälkeen on varauduttava tosissaan myös sopimuksettomaan Brexitin, jonka seurauksesta molemmat osapuolet ainoastaan häviäisivät entistä enemmän. Pahimpien arvioiden mukaan Pohjois-Irlannin kriisi saattaa puhjeta uudestaan. Tuon rajan kysymys on EU:llekin periaatteellinen; miten me välitämme pienestä jäsenmaasta Irlannista! Itse elättelenkin vielä toiveita, joskin heikkeneviä, täysin päinvastaisesta tuloksesta.
Rahaa globalisaatiorahastolle ja lapsitakuuseen!
Demariryhmän pitäjänteinen työ eurooppalaisten lasten hyväksi jatkuu. Saimme 5,9 miljardin lapsitakuun osaksi Euroopan sosiaalirahastoa! Äänestämämme kannan myötä jäsenvaltiot voivat itse toteuttaa lapsitakuun parhaalla katsomallaan tavalla. Marraskuun täysistunnossa äänestimme jo lapsitakuulle 5,9 miljardin euron osuuden 1 134 miljardin euron budjetista. Seuraava tavoite oli saada varoja saada jyvitettyä Euroopan sosiaalirahastoon, ja näin juuri tapahtui.
Globalisaatiorahasto antaa tukea ihmisille, joiden työpaikat ovat hävinneet esimerkiksi digitalisaation ja globalisaation takia. Teknologian kehitys on myös vähentänyt työpaikkoja. Näitä työntekijöitä pitää auttaa siirtymään uusille aloille ja antaa paremman tulevaisuuden alueille, joilla tällaisia työpaikkoja on.
EU:n budjetin suojaaminen tilanteissa, joissa jäsenvaltiot eivät noudata oikeusvaltioperiaatteita
Esitys antaa EU:lle työkalut ja mahdollisuuden pidättää, vähentää tai estää jäsenmaiden saamaa EU-rahoitusta, jos maat eivät sitoudu tai jos ne halventavat oikeusvaltioperiaatetta. Myös jo hyväksyttyjä toimenpiteitä voidaan kumota.
On hienoa, että parlamentti lähtee trilogineuvotteluihin tammikuun täysistunnossa vahvistetun, suuren enemmistön tuen saaneen mandaatin turvin. Itselleni ja demariryhmälle on tärkeää, että parlamentin vahvaan kantaan kirjattiin mukaan lisäys, jonka mukaan oikeusvaltioperiaatteen lisäksi myös veronkierron ja haitallisen verokilpailun ehkäisy ja sen sanktiointi otettaisiin mukaan unionin budjetin tarkkailu- ja sääntelykehikkoon.
Euratom-mietintö
Toimin esittelijänä Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma vuosiksi 2021-2025 -mietinnössä.
Totesimme päätöslauselmassa olevamme tyytyväisiä komission ehdotukseen ja siihen, että suurin osa ohjelman määrärahoista käytettäisiin fuusiotutkimukseen sekä voimaloiden turvallisuuden kehittymiseen eri vaiheissa, myös purkaessa. Ohjelma pitäisi yrittää sovittaa yhteen laajemman Euroopan horisontti -tutkimusohjelman kanssa, jotta vältyttäisiin ohjelmien päällekkäisyyksiltä.
SDP:n ilmasto- ja energiaohjelma esiteltiin
SDP julkaisi tammikuussa ilmasto-ohjelmansa. Toimin itse SDP:n ilmasto- ja energiatyöryhmän toisena puheenjohtajista.
Ilmaston lämpeneminen uhkaa elinolojamme, siksi päästötavoitteita on kiristettävä. EU:n tulisi päästä hiilineutraaliksi kaikkien päästöjen osalta viimeistään 2040-luvulla.
SDP:lle ensisijaisen tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa on oikeudenmukainen siirtymä: Ilmastoimien seurauksena tuloerot ja eriarvoisuus eivät saa kasvaa. On tärkeää, että toimenpiteiden kustannukset kohdistuvat oikeudenmukaisesti kansalaisten välillä.
Ohjelma löytyy täältä, lukekaa ja kommentoikaa!
Kesäaika
Kesäajan lopettamiseen tähtäävä direktiivi on edennyt parlamentissa. Olen teollisuus- ja tutkimusvaliokunnassa oman poliittisen ryhmäni neuvottelijana. Äänestämme omasta lausunnostamme ensi tiistaina, jonka jälkeen lausuntomme siirtyy päävaliokuntaan eli liikennevaliokuntaan. Olen aidon yllättynyt miten tiukkaa keskustelua käytiin esityksistä – monelle asia on uusi – ja moni myös vastustaa tällaista epävarmuuden tilannetta. Epävarmuustekijöitä ovat mm. jos jäsenmaat valitsevatkin eri pysäyttämishetken tai jos eivät pääse yhteisymmärrykseen jäädäkö kesä vai talviaikaan. Meidän valiokunnan neuvottelijoista enemmistö on ollut sitä mieltä, että kellojen siirtely on lopetettava, ja mahdollisimman nopeasti. Lausuntomme tukeekin sitä, että ensi vuonna 2020 olisi viimeiset siirtelyt edessä.
Tekijänoikeusdirektiivi
Tämä viikon keskiviikkona saatiin vihdoin kompromissi aikaiseksi parlamentin ja jäsenmaiden välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Syntyneessä ratkaisussa löydettiin ratkaisu mm. kahteen pykälään, jotka ovat aiheuttaneet kiivasta keskustelua, lobbausta ja lukusia sähköpostiviestejä mepeille viime kuukausien aikana.
Kaikista eniten huolta on aiheuttanut 13. artikla. Nyt neuvotellun sopimuksen mukaan alustapalvelujen on varmistettava, että niiden käyttäjät eivät lataa verkkoon sellaista materiaalia joihin heillä ei ole oikeuksia.
Linkkiveroksi kutsuttu artikla 11 rajoittaa sitä, millaisia otteita uutismateriaalista saa julkaista verkossa ilman tekijän lupaa. Ratkaisun mukaan yksittäisiä sanoja tai erittäin lyhyitä otteita pidempien tekstien julkaisu vaatii lisenssin.
Parlamentti hyväksyi syksyllä esityksen, joka oli lähellä lopullista neuvottelutulosta. Nyt neuvoteltu sopimus vaatii vielä parlamentin täysistunnon ja jäsenmaiden lopullisen hyväksynnän.
Meppi kiertää -tapahtumat maaliskuun alussa!
Pistä päivämäärä kalenteriin! 9.3. kierretään Helsinki-Pohjanmaa -radan varrella!
