Europarlamentti hyväksyi keskiviikkona 26.3.2019 tekijänoikeusdirektiivin lopullisen neuvottelutuloksen läpimenon puolesta. Tekijänoikeusdirektiivi puhuttaa paljon ja kiinnostaa etenkin nuoria.
Millä perustein äänestin direktiivin läpimenon puolesta? Katso video!
Uudet tekijänoikeussäännöt
Lainsäädäntöä on käsitelty parlamentissa vuodesta 2016 lähtien. Mepit hyväksyivät uuden direktiivin täysistunnossa 26.3.2019 äänin 348 puolesta, 274 vastaan ja 36 tyhjää. Jäsenmaiden pitää vielä hyväksyä parlamentin päätös muutaman viikon kuluessa. Mikäli jäsenmaat hyväksyvät parlamentin äänestämän tekstin, se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä, jonka jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Uusien sääntöjen tavoite on turvata, että tekijänoikeudet toteutuvat internetissä. Lainsäädäntö vaikuttaa suoraan muun muassa YouTuben, Facebook ja Google Newsin alustoihin. Lainsäädännöllä pyritään myös takaamaan, että internet pysyy vapaan ilmaisun alueena.
S&D-ryhmän linja
- Tekijöiden ja esiintyjien oikeuksia digitaalisessa taloudessa pitää vahvistaa. Isot digitaaliset alustat ovat hyötyneet kohtuuttomasti tekijänoikeuksista. Lisäksi tekijänoikeusloukkauksia on aiempaa vaikeampi valvoa. Siksi S&D-ryhmä on Euroopan parlamentissa tukenut tekijänoikeusdirektiiviä.
- Direktiivissä on eniten ollut puhetta ns. filtteröinnistä (Artikla 13), joka jakoi S&D ryhmää myös äänestyksissä. Enemmistö kuitenkin katsoi, että teknologian kehittyessä tekijänoikeuksia on nykyistä helpompi valvoa ja että vastuu tekijänoikeusrikkomuksien estämisestä tulisi olla alustapalveluilla. Direktiiviin on lisätty maininta, että artikla 13 ei saa johtaa yleiseen valvontaan tai filtteröintiin.
- Direktiivissä on paljon hyvää kuten esimerkiksi suomalaisen lainauskorvausjärjestelmän säilyminen ja kirjailijoiden tukeminen.
- Direktiivi on kuitenkin kompromissi ja siihen jää varmasti myös kehitettävää – kansallisessa soveltamisessa on oltava tarkkana.
Taustaa
Uusien sääntöjen tavoitteena on vahvistaa oikeuksien haltijoiden mahdollisuuksia neuvotella paremmista korvauksista työnsä käytöstä internetalustoilla. Säännöillä parannetaan erityisesti muusikkojen, esiintyjien, käsikirjoittajien ja uutiskustantajien oikeuksia. Internetalustat tulevat uusien sääntöjen myötä olemaan suoraan vastuussa niille ladatusta sisällöstä. Lisäksi uutiskustantajat voivat neuvotella sopimuksia toimittajien puolesta uutissyötealustojen kanssa. Alustapalveluja kannustetaan hankkimaan lisenssejä oikeuksien haltijoilta sisällön poistamisen sijaan.
Uudet säännöt eivät tule vaikuttamaan tekstikatkelmien jakamiseen uutisartikkeleiden yhteydessä. Säännöillä kuitenkin varmistetaan, etteivät uutissyötealustat väärinkäytä tätä mahdollisuutta. Näin ollen esimerkiksi Google News -alustalla esiintyvän tai Facebookissa jaetun tekstipätkän pitää olla ”erittäin lyhyt”.
Tekijänoikeuksin suojattujen töiden lataaminen internetalustoille esimerkiksi lainaamista, kritiikkiä, arviointia, karikatyyriä, parodiaa tai pastissia varten on jatkossakin mahdollista ja meemejä ja GIFejä voi jatkossakin jakaa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q Vaikuttaako direktiivi tavallisiin käyttäjiin?
A Ei, direktiiviehdotus ei kohdistu tavallisiin käyttäjiin. Se vaikuttaa suuriin verkko- ja uutisalustoihin, kuten Googlen YouTubeen, Google Newsiin ja Facebookiin.
Q Vaikuttaako direktiivi internetin vapauteen, tai johtaako se sensuuriin internetissä?
A Internetissä kuten muussakin maailmassa vallitsee jatkossakin vapaus, kunhan tämän vapauden käyttäminen ei rajoita muiden oikeuksia eikä riko lakia. Käyttäjät saavat siis jatkossakin ladata sisältöä verkkoalustoille ja verkkoalustoilla voi jatkossakin olla niille ladattua sisältöä, kunhan alustat kunnioittavat tekijöiden oikeutta reiluun korvaukseen.
Q Mitä alustoja direktiivi koskee?
A Kaupallisia internetalustoja, kuten YouTubea, Facebookia ja Googlea.
Q Mitä alustoja direktiivi ei kosketa?
A Lainsäädäntö ei koske sisällön lataamista ei-kaupallisiin verkkotietokirjoihin, kuten Wikipediaan, tai avoimen lähdekoodin ohjelmistoalustoille, kuten GitHubiin.
Q Ovatko säännöt samat startupeille kuin suurille digijäteille?
A Vaatimukset start-up -yrityksille ovat kevyemmät kuin vakiintuneemmille yrityksille. Direktiivi ottaa palvelun koon, yleisön määrän ja liiketoiminnan tyypin. Tämä takaa uusille yrityksille helpon pääsyn markkinoille ja tasapuoliset toimintaedellytykset.
Q Voivatko taiteilijat ja tuottajat hakea korvausta alustoilta?
A Tuottajat ja teosten esittäjät voivat vaatia lisäkorvausta jakelijalta, joka hyötyy tuottajan työstä esimerkiksi, jos alun perin sovittu korvaus on kohtuuttoman pieni suhteessa jakelijan saamaan hyötyyn. Uusi lainsäädäntö tarkoittaa vahvempaa neuvotteluoikeutta tuottajille ja teosten esittäjille.
Q Miten direktiivi muuttaa nykytilannetta?
A Tällä hetkellä yritykset eivät ole vastuussa sisällöstä, jonka alustojen käyttäjät niille lataavat, joten internetyrityksillä on vain vähän kannustimia tehdä reiluja lisenssisopimuksia tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa. Alustojen pitää poistaa sääntöjä rikkova sisältö vain, jos tekijänoikeuksien haltija pyytää tätä. Tämä käytäntö ei takaa, että tekijänoikeuksien haltija saisi työstään korvauksen. Kaupallisten alustojen asettaminen vastuuseen vahvistaa tekijänoikeuksien haltijoiden mahdollisuuksia vaatia kohtuullisia sopimuksia ja saada reilu korvaus töidensä käytöstä digitaalisilla alustoilla.
Q Pakottaako direktiivi verkkoalustat käyttämään automaattisia suodattimia?
A Ei. Direktiivissä määritellään tavoite, joka pyritään saavuttamaan. Verkkoalusta ei saa käyttää muiden luomaa aineistoa tulojen hankkimiseen maksamatta siitä tekijöille hyvitystä. Siksi verkkoalustalla on oikeudellinen vastuu, jos sivustolla on sisältöä, josta tekijälle ei ole maksettu asianmukaista korvausta. Tekijät, joiden teoksia on käytetty laittomasti, voivat siis nostaa kanteen verkkoalustaa vastaan.
Direktiivissä ei kuitenkaan täsmennetä eikä eritellä, millaisia välineitä, henkilöresursseja tai infrastruktuuria tarvitaan, jotta voidaan estää sivustoja käyttämästä aineistoa, josta ei ole maksettu korvausta. Direktiivi ei siis edellytä suodattimia.
Jos internetjätit eivät kuitenkaan onnistu kehittämään innovatiivisia ratkaisuja, ne saattavat päätyä käyttämään suodattimia. Suodattimia on jo nyt niiden käytössä. Suodattimia on arvosteltu siitä, että ne suodattavat joskus myös laillista sisältöä, ja tämä voikin osittain pitää paikkansa. Arvostelu tulisi kuitenkin kohdistaa verkkoalustoihin, jotka suunnittelevat ja käyttävät tällaisia suodattimia, eikä lainsäätäjiin, jotka päättävät tavoitteista. Yritysten on maksettava sisällöstä, jota ne käyttävät saadakseen voittoa. Tämä on tavoite, jota verkon ulkopuolisessa maailmassa ei kyseenalaisteta.
Direktiivi sisältää myös sääntöjä, joiden mukaan käyttäjällä on muutoksenhakukeinoja, jos verkkoon ladattua sisältöä on poistettu sieltä perusteettomasti. Valituksen tekeminen on nopeaa, ja siihen reagoidaan nopeasti.
Q Voiko meemejä ja GIF:ejä jakaa jatkossa?
A Meemien ja GIF-animaatioiden jakaminen on jatkossakin mahdollista. Uusien sääntöjen ansiosta meemien ja GIF-animaatioiden jakaminen on jopa entistä turvallisempaa, sillä aiemmin niiden suojasta on säädetty erilaisilla kansallisilla laeilla ja jäsenvaltioiden välillä on ollut tässä suhteessa eroja.
Q Miksi direktiivi on saanut osakseen paljon arvostelua?
A Direktiiviin on kohdistunut voimakasta kampanjointia. Laajamittaisen vaikuttamisen takan on ollut myös dramaattisia väitteitä, jotka ovat levinneet hyvin nopeasti. Väitteet, joiden mukaan direktiivi uhkaa ”rikkoa” tai ”tappaa” internetin ovat liioiteltuja, koska ehdotettu direktiivi ei anna uusia oikeuksia luovan työn tekijöille eikä luo uusia velvoitteita verkkoalustoille ja uutissyötepalveluille.
Lisätietoa:
Neuvottelujen jälkeen hyväksytty teksti.
Lisätietoa Euroopan parlamentin sivuilta.
Lisätietoa Euroopan komission sivuilta.