Keskustelua työn ja perheen yhteensovittamisesta ja perhevapaauudistuksesta käydään Suomen lisäksi koko Euroopassa. Äidit joutuvat yhä tasapainoilemaan työn ja perheen välissä parhaansa mukaan, sillä perheiden sisäistä hoivavastuuta ohjaavat asenteet muuttuvat hitaasti.
Miten asenteita ja käyttäytymisnormeja muutetaan? Yksi keino on hyödyntää ohjaavaa lainsäädäntöä. Kun kyse on perheen sisäisestä työnjaosta, perhevapaauudistus on yksi keinoista, jolla lainsäädännön kautta voidaan ohjata käyttäytymisnormeja tasa-arvoisempaan suuntaan.
EU- jäsenmaiden tasolla äitiysloman pituus vaihtelee huomattavasti. Suomessa on eurooppalaisessa mittakaavassa kohtuullisen pitkä, ei toki pisin, äitiysloma ja sen jälkeinen vanhempainvapaakausi. Tosiasia kuitenkin on, että Suomenkin nykyinen 34-vuotias järjestelmämme on auttamatta vanhentunut. Maailma ja työnteko ovat vuonna 2019 täysin erilaiset kuin vuonna 1985, jolloin Suomen nykyinen vanhempainvapaalainsäädäntö on muotoiltu. Toivottavasti tämä pidetään mielessä myös Säätytalolla hallitusneuvotteluissa.
Suomessa on tehtävä perhevapaauudistus, joka toimisi esimerkkinä myös Euroopassa.
Suomessa on tehtävä perhevapaauudistus, joka toimisi esimerkkinä myös Euroopassa. Miehillä olisi kiintiöity oikeus jäädä kotiin ja siten naisten työurat muuttuisivat kokonaisimmiksi. Isien aktiivisempi rooli hoivavastuussa parantaa tasa-arvoa niin perheen sisällä kuin työelämässä. Pitkät katkot työelämästä vaikuttavat myös edelleen huomattavasti naisten eläkekertymään sekä etenemiseen uralla.
Euroopan unioni yritti jo vuosina 2009–2014 uudistaa äitiyslomia ja tuolloin europarlamentti ajoi äitiysloman minimin pidentämistä neljästä viiteen kuukauteen. Uudistus jäi kuitenkin jäsenmaista koostuva neuvostoon jumiin ja koko hanke vesittyi lopulta erimielisyyksiin.
Kesään päättyvällä EU-parlamenttikaudella perhe-elämän tasa-arvossa onnistuttiin kuitenkin ottamaan askelia oikeaan suuntaan, kun unionissa päästiin sopuun perhevapaauudistuksesta. Vaikka äitiysloman minimipituutta ei saatu lisättyä jäsenmaiden sopimuksella, saatiin perhevapaauudistuksella kuitenkin isät mukaan. Isyyslomasta säädetään nyt ensimmäistä kertaa EU-tasolla.
Neuvotteluissa aikaansaatu kompromissi määrittelee isän oikeudeksi vähintään kymmenen päivän mittaisen isyysloman, joka on korvattava vähintään sairauspäivärahan tasoisena. Lisäksi kullakin vanhemmalla on oikeus neljän kuukauden mittaiseen vanhempainvapaaseen, joista kaksi kuukautta on kiintiöity. Uudistukset eivät ehkä kuulosta suomalaisen korvaan suurilta, mutta niillä on merkitystä EU-jäsenmaiden tasolla. Kehitys on oikean suuntaista ja EU-tasolla on toimittava jatkossakin siten, että ihmisten oikeuksia ja tasa-arvoa lisätään konkreettisesti.
Äitienpäivän vieton tiimoilta toivotamme voimia, jaksamista ja myös omaa aikaa maailman kaikille naisille, jotka pitävät huolta lapsista. Hyvää äitienpäivää!
Äitienpäivänä 12.5.2019
Miapetra Kumpula-Natri, europarlamentaarikko ja SDP:n EU-vaaliehdokas
Merja-Hannele Vuohelainen, Demarinaisten toiminnanjohtaja
