Euroopan 1900-luku oli kaksijakoinen. Ensin maanosastamme lähti liikkeelle kaksi maailmansotaa. Niiden jälkeen Euroopan maat onnistuivat sitomaan itsensä integraatiolla rauhaan. Nyt takana on kuitenkin jo lähes viidennes uudesta vuosisadasta. Olemme Suomessa ja Euroopassa jälleen valinnan edessä: jatkammeko eteenpäin yhdessä vai sulkeudummeko kuoriimme?
Samalla kun vastakkainasettelua lietsovat voimat nostavat päätään, maailmanlaajuinen globaali kilpailu on entistä kovempaa. Kiinan talous on kasvanut neljä vuosikymmentä lähes kymmenen prosentin vuosivauhtia. Se kouluttaa teknologiassa, insinööritieteissä sekä matematiikassa vuosittain enemmän ihmisiä kuin Yhdysvallat. USA on puolestaan maailmanluokan innovaatioiden, vetovoimaisten huippuyliopistojen sekä nuoren työvoiman talous. Miten Eurooppa ja Suomi menestyvät myllerryksen keskellä?
Kysymykseen löytyy vastaus kolmesta suuresta murroksesta, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja turvallisuudesta. EU on yhdessä yli 20 prosenttia maailman BKT:sta. Kun muokkaamme Euroopan markkinoita, muuttuvat markkinat koko maailmassa. Globaalit yritysjätit eivät sivuuta yhden maailman ostovoimaisimman alueen potentiaalia.
”Kysymykseen löytyy vastaus kolmesta suuresta murroksesta, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja turvallisuudesta.”
Maailma tarvitsee Euroopan johdolla reilun ja oikeudenmukaisen tavan pysäyttää ilmastonmuutos. Teknologia on ohjattava tukemaan vihreää kasvua ja meidän on yhdessä otettavakäyttöön kunnianhimoisempia keinoja torjua maapallon lämpenemistä. Samalla on huolehdittava oikeudenmukaisuudesta. Kiristyvät ilmastotoimet eivät saa johtaa syvempiin tulo- ja hyvinvointieroihin.
Digitaloudesta on puolestaan valjastettava uutta, tulevaisuuden työtä. Digitalisaatio on nostettava kasvun ajuriksi ja tarvittavasta infrastruktuurista on huolehdittava. Koulutukseen, tutkimukseen ja tieteeseen on investoitava. Samalla on kuitenkin turvattava kansalaisten yksityisyys. Eurooppaan tarvitaan lisää puheluita halventaneen roamingin kaltaisia ratkaisuja, jotka auttavat sekä teknologian hyödyntämisessä että kuluttajan kukkarossa.
Kolmanneksi tarvitsemme turvallista vapautta. Pelon edessä vapauksia ei tule supistaa – päinvastoin. Vapaakauppa ja työntekijöiden reilu kohtelu tarvitsevat puolustajansa ja tämä edellyttää vahvaa Eurooppaa. Tulevaisuudessa tarvitsemme myös entistä parempaa turvaa verkossa ja Euroopan rajoilla. On luotava entistä parempia mahdollisuuksia liikkua, matkustaa ja opiskella. Erasmus-opiskelijavaihto on oiva esimerkki. Siitä on muodostunut monia elämiä mullistanut menestystarina.
”Voimavarat on suunnattava siihen, mistä löydämme uudet Erasmukset ja roamingit.”
Nyt voimavarat on suunnattava siihen, mistä löydämme uudet Erasmukset ja roamingit. Yritysten menestyminen, parantuva työllisyys ja omakohtaiset kokemukset kanssaeurooppalaisista lujittavat yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta. Demokratia ja hyvinvointivahvistuvatrohkeilla ja tulevaisuuteen luottavilla päätöksillä, eivät vihapuheella ja vastakkainasettelulla. Tasa-arvon, turvallisen vapauden, oikeudenmukaisuuden ja länsimaisen demokratian takana on seisottava vankkumattomasti. Tehdään tästä meidän vuosisatamme – yhdessä.
Miapetra Kumpula-Natri
Europarlamentaarikko
SDP:n eurovaaliehdokas
