Työntekijöiden kilpailukiellot ovat yleistyneet Suomessa vauhdilla. Asiaa on tutkinut mm. Akava selvityksessään vuonna 2017. Mutta kovin helposti ei ole tietoa löytynyt siitä, miten yleisiä kilpailukiellot ovat muissa EU-maissa ja ovatko ne yleistyneet. EU ei ole toistaiseksi säännellyt työntekijöiden kilpailukieltoja millään tavoin.
Itse asiassa kilpailukieltoja koskeva sääntely on hyvin erilaista eri EU:n jäsenvaltioissa. Yhteistä on lähinnä se, että kilpailukieltoja pidetään sallittuna, mutta niiden käyttöä rajoitetaan monin eri tavoin. Pääsääntönä on, että kilpailukiellon ajalta työntekijälle kompensoidaan kilpailukiellon aika. Näin on mm. Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa.
Moni EU-jäsenmaa on huomioinut kilpailukieltojen vaikutuksen työmarkkinoiden toiminnalle laajemmin ja ne edellyttävät lainsäädännössä sopimuksen alueellista rajoittamista. Jotkin jäsenmaat nimenomaan rajoittavat kilpailukiellon olemaan voimassa vain oman maan rajojen sisällä.
Kilpailukieltojen vaikutuksesta Suomen talouteen on setvitty viimeksi Aalto-yliopiston selvityksessä. Siinä todettiin, että kilpailukiellot vaikuttavat työmarkkinoihin hidastaen työvoiman liikkuvuutta ja heikentävät yritysten tuottavuuden kasvua.
”Kilpailukiellon villin lännen käytäntö ei palvele kansalaisten eikä yritysten etua.”
Kilpailukiellot vaikuttavat myös EU:n sisämarkkinoihin ainakin kahdella eri tavalla. Ensiksikin ne vähentävät työntekijöiden kannustimia työpaikan vaihtamiseen jäsenvaltiosta toiseen silloin kun niiden käyttöä ei ole rajoitettu vain jäsenmaan sisäiseen käyttöön. Ne siis estävät työvoiman vapaata liikkuvuutta. Toiseksi kilpailukiellot hankaloittavat yritysten sijoittautumista toiseen jäsenvaltioon estäen osaavan työvoiman rekrytoimista muista kyseisen jäsenmaan markkinoilla jo toimivista yrityksistä. Työntekijöiden kilpailukieltosääntelyn avulla on voitu tehdä muiden jäsenvaltioiden yrityksille tarkoituksellisen hankalaksi sijoittautua toiseen jäsenvaltioon. Näin kilpailukiellot vaikuttavat yritysten vapaaseen sijoittautumiseen EU:ssa.
Kaiken kaikkiaan kilpailukieltojen erilainen lainsäädännöllinen asema eri EU:n jäsenvaltioissa luo yrityksille hallinnollista taakkaa toimia EU:n alueella. Yritysten riski henkilöstön rekrytoinnissa on suurempi niissä EU:n jäsenvaltioissa, joissa kilpailukieltoja koskeva sääntely on suhteellisen epäselvä tai poikkeuksellisen ankara. Tällaiset erot haittaavat kaiken kaikkiaan EU:n sisämarkkinoiden sujuvuutta.
Vaikuttaa siltä, että työntekijöiden kilpailukiellot muodostavat vapaan liikkuvuuden esteen sekä työntekijöille, että jossain määrin myös yrityksille.
Olisi erittäin perusteltua, että EU:ssa tehtäisiin perusteellinen selvitys kilpailukieltojen käytöstä jäsenmaissa, sekä ryhdyttäisiin laatimaan yhteisiä sääntöjä kilpailukieltojen käytölle. Nykyinen villin lännen käytäntö ei palvele kansalaisten eikä yritysten etua – kasvusta puhumattakaan!
