Ennätin käydä viime viikolla
Osallistuin viime viikolla Suomen lähetystön järjestämässä keskustelussa EU tulevaisuudesta, Suomen puheenjohtajuuskaudesta ja parlamentin kaudesta.
Kanssani paikalliset mepit Maria Marques ja Lidia Pereira, moderaattorina paikallisen TV:n EU-toimittaja.
Tekoja ilmastonmuutoksen ja digitalisaation reiluksi edistämiseksi ja EU:n vahvistamiseksi tarvitaan, jotta voidaan lunastaa kansalaisten odotukset. Paikallinen Diário de Notícias -lehti teki minusta haastattelun, sen voit lukea alta käännettynä.
”Ilmastokysymyksissä meidän on käytettävä Euroopan markkinoiden 500 miljoonan kuluttajan vahvuutta.”
Haastattelu suomalaisen Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natrin kanssa aiheina Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajakausi, joka alkoi 1. heinäkuuta, sekä Brysselin haasteet äärioikeistosta Brexitiin.
Suomi otti Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuden haltuunsa 1. heinäkuuta, mutta puheenjohtajakauden virallista käynnistämistä lykättiin uusien eurooppalaisten johtajien valintaan liittyvään poliittisen tilanteen vuoksi. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sosiaalidemokraattisesta puolueesta) kuuluu Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmään (S&D). Hän oli Lissabonissa Euroopan komission edustustossa Portugalissa keskustelutilaisuudessa, jonka järjesti Suomen suurlähetystö, ja kertoi DN:lle, mitä odottaa Suomen puheenjohtajakaudelta, mutta myös uudesta eurooppalaisesta johtajuudesta ja haasteista, kuten äärioikeiston noususta tai Brexitistä.
Euroopan unionin neuvoston Suomen puheenjohtajakauden motto on ”Kestävä Eurooppa, kestävä tulevaisuus”. Mikä on seuraavan kuuden kuukauden tarkoitus?
Ennen Euroopan parlamentin vaaleja on keskusteltu paljon ilmastonmuutoksesta ja Euroopan vastuusta. Siksi sana ”kestävä” viittaa kestävään taloudelliseen tulevaisuuteen, mutta myös kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka YK:n maat ovat hyväksyneet ja jotka on täytettävä. Se tarkoittaa myös ympäristön kannalta kestävää taloutta ja laajempaa näkemystä kestävyydestä. Loppujen lopuksi haluamme aina olla osa ratkaisua, emme osa ongelmaa. Uskomme, että työskentelemällä yhdessä, Euroopalle saadaan kestävä tulevaisuus. Yksi motto sisältää monia ideoita.
Puhuitte ilmastonmuutoksesta. Se ei ole uusi ongelma, mutta näyttää saaneen enemmän näkyvyyttä viime vuosina, nuoret lakkoilevat Greta Thunbergin innoittamana. Luuletteko, että Eurooppa on vihdoin valmis kohtaamaan ongelman ja hyväksymään entistä ankarampia toimenpiteitä?
Jos puhun nyt europarlamentaarikkona, muistan, että Euroopan parlamentti halusi saavuttaa edistyneempiä ilmasto-tavoitteita. Äänestimme niin viime kaudella, tietenkään siitä ei ole vielä kokoonnuttu keskustelemaan. Mutta jos me katsomme suuntaa, jota kohti olemme menossa jopa eri puolueiden sisällä, ymmärrämme, että on tullut enemmän edistyksellisiä näkemyksiä. Monissa maissa aihe hallitsee keskustelua ja suuri osa väestöstä on huolissaan. Pääministerini [Antti Rinne] sanoi, että ilmastonmuutoksen torjunnassa kyllä-politiikan aika on päättynyt, mutta… Meidän on saatava aikaan tuloksia. Me haluamme tehdä niin, ei vain hallitukseni, – jonka toimintaan en itse osallistu, vaan puolueeni – vaan myös Euroopan parlamentti. Ilmastoasioissa jäsenvaltioiden on aika saada aikaan tuloksia. Ja on tärkeää nähdä koko kuva, sitä ei pidä unohtaa.
Voitteko antaa esimerkin siitä, mitä voidaan tehdä?
Meidän on käytettävä sisämarkkinoiden voimaa. Esimerkiksi vähemmän saastuttavien autojen osalta. Se ei tapahdu yhdessä yössä, mutta olemme kertoneet eurooppalaisille valmistajille jotka tarjoavat monia työpaikkoja, että siirtyminen puhtaampiin järjestelmiin ja autoihin tulee tapahtumaan. Suomesta käsin emme voi sanella, ettemme halua saastuttavia autoja. Kukaan ei välitä 5,5 miljoonan ihmisen maasta. Mutta kun Eurooppa, jossa on 500 miljoonaa asukasta, sanoo kuluttajien haluavan vähemmän saastuttavia autoja, silloin muutos tapahtuu. Meidän on oltava aktiivisia Euroopan tasolla, jotta voimme saavuttaa tuloksia. Ilmastokysymyksissä meidän on käytettävä Euroopan markkinoiden 500 miljoonan kuluttajan vahvuutta. Jos muut tuottavat sitä, mitä etsimme, voimme ostaa. Mutta jos heidän tuottamansa asia ei ole sitä mitä haluamme, meidän ei pitäisi ostaa sitä hinnan vuoksi. Ja autamme kehittämään sitä, mitä haluamme tänne. Uskon vakaasti, että siirtyminen kestävään talouteen tuo lisää työpaikkoja Euroopan unioniin.
Luuletko, että Pariisin sopimuksen tavoitteet olivat riittävät, vai olisiko meidän pitänyt vaatia enemmän?
Tieteellisestä näkökulmasta tiedämme, että Pariisin sopimus ei riitä. Mutta se on perusta josta lähteä liikkeelle. Sitten, jos uskomme yhteiskunnan muutokseen, uskomme, että Eurooppa voisi tehdä hieman enemmän. Taata se, että innovaatioita tehdään täällä, eikä sitä, että markkinat ovat jo varmistaneet innovaatioiden syntymisen Euroopassa, koska joku tuottaa jo halvemmalla tavalla. Aikooko Yhdistyneet Kansakunnat kokoontua myös ylimääräisessä ilmastokokouksessa ja mikä on Euroopan unionin viesti siinä tilanteessa? Hidastammeko, koska toiset hidastavat, vai olemmeko niitä, jotka haluavat mennä eteenpäin. Nyt Tanskassa on toinen pohjoismainen hallitus, joka ilmoitti haluavansa vähentää päästöjä 70 % vuoteen 2030 mennessä. Suomi haluaa hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
Kunnianhimoinen tavoite. Oletteko te menossa oikeaan suuntaan?
Kyllä, olemme jo saavuttaneet vuoden 2020 tason. Yleisesti ottaen Eurooppa on jo tehnyt sen. Puhuessani ihmisille muistutan, että se ei ole mahdotonta. Jos tarkastelemme Euroopan taloutta vuodesta 1990 lähtien, se on lähes kaksinkertaistunut. Sen sijaan päästöjä tarkastellessa keneltä tahansa kysynkin, he luulevat niiden kasvaneen. Mutta ei. Ne on vähentyneet. Jopa suuri taloudellinen kasvu tapahtui samanaikaisesti päästöjen vähentämisen kanssa. Tämä on askel eteenpäin. Talous voi kasvaa, vaikka päästöjä vähennettäisiinkin.
Mitä muita teemoja Suomen EU-puheenjohtajakaudella on ilmaston lisäksi?
Kaikkien muiden maiden tapaan Suomi on vastannut eurooppalaisten ongelmiin. Sen vuoksi emme voi sivuuttaa sosiaalista Eurooppaa, saati turvallisuusongelmia. Eri maissa sosiaalisen Euroopan ideassa on erilainen sisältö. Meille se tarkoittaa oikeutta hyvään
terveydenhuoltojärjestelmään, joka kuuluu kansalliseen toimivaltaan, oikeutta sosiaaliturvaohjelmaan, joka on myös kansallinen. Mutta kun lähdemme työskentelemään yli rajojen, on olemassa eurooppalaisia sääntöjä ja hyvää koulutusta, joka on Euroopan toimivallan ulkopuolella. Mutta niihin voidaan panostaa tulevissa investoinneissa.
Liittyykö turvallisuuskysymyksiin ajatus eurooppalaisesta armeijasta?
Suomessa ei ole keskusteltu yhteisestä armeijasta, vaan uusista uhista ja hybridiriskeistä sekä turvallisuuteen liittyvistä taidoista, joita meidän pitää luoda. Hybridi-uhkia vastaan ei ole olemassa eurooppalaista armeijaa, joten miksi ei esimerkiksi kehitetä osaamista ja taitoja kyberturvallisuuden tasolla.
Suomen hallituksessa on enemmän naisia kuin miehiä, ja nyt meillä voi olla ensimmäinen naispuolinen Euroopan komission puheenjohtaja. Mitä mieltä olet tästä mahdollisuudesta?
Tämänhetkinen näkymä on neljä yli 60-vuotiasta miestä Euroopan kansanpuolueen ryhmästä. Vaikka nimet eivät olleet niitä, jotka parlamentti tai poliittinen ryhmäni halusi, nimitettyinä on kaksi naista, kolme eri puoluetta ja eri ikäisiä (Ihmisiä). Tätä eurooppalaiset toivoivat. Se on askel oikeaan suuntaan. Lopulta haluamme, että henkilön sukupuolella ei ole väliä vaan sisällöllä, mutta näkemyksemme mukaan kaikilla ihmiselämän aloilla tarvitsemme esimerkkejä. Puhuessamme moniarvoisuudesta ja tasa-arvosta, emme voi unohtaa toimielimiä. Meidän on toimittava puhumallamme tavalla.
Entä mitä ajattelet Ursula von der Leyenin nimittämisestä?
Emme ole vielä kuulleet häntä tai tiedä, mitä hän ajattelee. Toivomme, että vierailee meidän Euroopan parlamentin ryhmässämme. En tiedä, missä vaiheessa keskustelua nimi sanottiin. Olimme Strasbourgissa odottamassa uutisia Brysselistä, ja spekuloimassa spitzenkandidatien nimiä, koska ne olivat nimiä, joista oli puhuttu.
Oli spitzenkandidateneita, he kampanjoivat, tiesitte jo, mitä kukin kannattaa, mutta sitten tuli ratkaiseva hetki ja he nimittivätkin jonkun toisen. Eikö prosessi ole kuollut viiden vuoden päästä?
Katsotaan. Nyt on liian aikaista sanoa. Rehellisesti puhuen, ehdokkailla ei ehkä ollut tarvittavaa tukea Euroopan parlamentilta. Ehkä meidän pitäisi kiinnittää huomiota aikatauluun. Pitäisikö meillä olla jotain sanottavaa aikaisemmin, vai pitäisikö kaikkien osapuolten tehdä nimityksensä ja antaa tukensa myöhemmin. Pitäisikö olla enemmän spitzenkandidateneita… ne ovat auki olevia ideoita. Eurooppalaiset puolueet päättävät. Kaiken kaikkiaan mielestäni tie on ollut parempi, poliittisempi kuin ennen.
Olen kotoisin Suomesta, ja tiedän, että sosiaalidemokraattisella pääministerilläni ja portugalilaisella pääministerillä on ollut kokouksia, aivan kuten EPP:llä on ollut vahva yhteistyö eri maiden välillä, ja aivan kuten liberaaleilla on nyt monia johtajia, he valmistautuvat tekemään samoin. Jos se on poliittisempaa, ihmisten tulisi olla tietoisempia siitä. Mutta se ei ole helppoa, kun on vietävä lapsi kouluun, mentävä töihin… on normaalia, että ihmiset ovat enemmän huolissaan lasten koulutuksesta, palkasta, heidän saamistaan eduista, jos he jäävät työttömiksi, ja esimerkiksi liikennejärjestelmästä. Nämä ovat konkreettisempia asioita. Meidän on annettava konkreettisempia tuloksia.
Toinen merkittävä eurooppalainen kysymys on äärioikeistolaisten ja anti-eurooppalaisten puolueiden nousu. Mitä sinusta tuntui, kun näit Brexit-puolueen jäsenet kääntämässä selkänsä eurooppalaiselle hymnille tai äärioikeistolaisiin, jotka eivät nousseet seisomaan?
Minulla ei ole suuria tunteita Euroopan hymniä tai lippuja kohtaan. Pidän sisältöä ja päätöksiä tärkeämpinä. En itse ole henkilökohtaisesti rakentamassa eurooppalaista kansakuntaa, mutta pyrin itse käyttäytymään ja toivon, että kaikki tekevät saman. Mutta he eivät käyttäydy, kun he ovat täysistunnossa. He ovat alkaneet puhua tavalla jolla äitini ei olisi antanut minun puhua ja aiheista, joista en ole samaa mieltä. Se tuo poliittiseen kulttuuriin jotain epämiellyttävää.
Minua huolestuttaa kuitenkin se, että he haluavat pysäyttää Euroopan toiminnan ja se tuottaa tuloksia. Ja he taas yrittävät estää päätöksentekoa. Se on populistien elämäntehtävä. He eivät voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla, koska niin toimiminen voisi auttaa ja mahdollistaa ratkaisuun pääsemisen. Päätettiin, että heillä ei tule olemaan valiokuntien puheenjohtajuutta. Heitä on 73 ja sääntöjen mukaan heidän pitäisi saada kaksi. Päätimme kuitenkin, että emme halua heille komission puheenjohtajuutta, koska heillä olisi valta olla pitämättä kokouksia, he voisivat valita keskusteltavat asiat, emmekä halua antaa heille valtaa pysäyttää Euroopan unionia toimimasta.
Kun keskustelu Brexitistä alkoi, puhuttiin sen kielteisestä vaikutuksesta Euroopan unioniin. Mutta kolme vuotta myöhemmin Eurooppa näyttää olevan valmistautunut tähän vaihtoehtoon. Luuletko, että Yhdistynyt kuningaskunta tulee lähtemään (Euroopan unionista) 31. lokakuuta? Lähteekö se lopulta?
Toivottavasti ei, mutta tiedämme myös, että on uudet konservatiivien puheenjohtajavaalit. Olemme seuranneet Boris Johnsonia Brexit-kampanjan jälkeen, ja eurooppalaiset tuntevat hänet hyvin. Hän haluaa tehdä jotain erilaista, mutta hänellä tulee olemaan sama parlamentti, kuin nyt, ja tämä parlamentti on vastustanut lähtemistä ilman sopimusta. Siksi skeptisyyteni uuden poistumispäivän suhteen kasvaa. Samalla kuitenkin jokaisen EU:n maan ja koko EU: n on oltava valmistautuneita, koska heillä (UK) on valta päättää, mitä he haluavat tehdä. Ja tietysti toivon, että eurooppalaiset molemmilla puolilla takaavat kansalaisten oikeudet ja mahdollisimman helpon liiketoiminnan sekä yksityiselämän ja että neuvottelut tulevista suhteista alkavat mahdollisimman pian.
Tiedämme kuitenkin, että jos Brexit ei tapahdu tuona päivänä, emme voi joka kuussa jatkaa asian lykkäämistä, koska sen jatkaminen aiheuttaisi Euroopan parlamentin lamaantumisen. Emme halua maksaa niin niin kovaa hintaa siitä, että maalla on vaikeuksia EU-suhteessaan. Heille ja meille on parempi, että he jäävät. Lähtö voi kuitenkin tapahtua ”vahingossa”, jos strukturoitua sopimusta ei ole. Vaikutusten osalta kyselyt osoittavat, että EU:n suosio kasvaa ja jopa ääripuolueet lopettavat EU:sta lähtemisestä puhumisen. Se oli hyvä 27:lle (valtiolle), he ovat yhtenäisempiä ja näkevät, että lähteminen ei ole niin hyvä idea. Brittiläiset ymmärtävät, Euroopan lainsäädäntöön liittyy valtavia asioita, mutta tietenkin Eurooppa on myös menettävänä osapuolena. Mitä ovat esimerkiksi eurooppalaiset yliopistot ilman brittiläisiä yliopistoja.
