EU:n nostaessa ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa, uhkana on, että työpaikat valuvat maihin jotka eivät ota osaa ilmastotalkoisiin. EU:n hiilitullit kannustaisivat muitakin ilmastotoimiin ja tukisivat Suomenkin työllisyyttä ja hiilitavoitteita.
Kirjoitimme aiheesta HS:ään vieraskynän SAK:n Lauri Murasen kanssa.
22.11.2019: EU:n hiilitullit ohjaisivat valtioita ilmastotekoihin
Brasilian metsäpalot ja maan oikeistohallinnon räikeä välinpitämättömyys ympäristöä kohtaan ovat saaneet monet vaatimaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan maiden Mercosur-ryhmän välisen kauppasopimuksen jäädyttämistä.
Hylkäämällä
Mercosur-sopimuksen EU kuitenkin saattaisi menettää
vaikutusmahdollisuuksiaan Amazonin sademetsäalueen ympäristöongelmiin.
Sen sijaan vaatimalla Brasilian hallitukselta toimenpiteitä ehtona
sopimuksen hyväksymiselle ja sen voimassa pitämiselle EU voi
kauppapolitiikan keinoin tehokkaasti hillitä ilmastonmuutosta.
EU on jo vuosia yrittänyt johtaa
maailmaa ilmastotoimiin esimerkin avulla. Päästökauppa otettiin käyttöön
jo vuonna 2005. Maailman päästöt ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan.
Vaikka kansainvälisessä kaupassa eletään Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen
kauppasodan vuoksi arvaamatonta aikaa, myös EU:n on uskallettava
hyödyntää kauppapolitiikkaa työkaluna meille tärkeiden tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on esittänyt
hiilitulleja keinoksi painostaa EU:n ulkopuolisia maita
päästövähennyksiin sekä suojaamaan eurooppalaista teollisuutta epäreilua
kilpailua vastaan. Myös EU-komission uusi puheenjohtaja Ursula von der
Leyen on ehdottanut ohjelmassaan hiilitullien käyttöönottoa. Suomen
hallitus toteaa ohjelmassaan, että EU-tason hiilitullien käyttöönottoa
tulisi selvittää.
Hiilitulleja tulee ryhtyä
valmistelemaan EU:ssa uuden komission aloittaessa. Ne pitäisi kohdentaa
sovituille energiaintensiivisille ja kansainvälisesti kilpailluille
tuotekategorioille sellaisia maita vastaan, joilla ei ole käytössään
päästöveroa tai päästökauppaa. Tullien suuruuden tulisi määräytyä EU:n
päästöoikeuksien hinnan perusteella.
Vaikka tullien toteuttaminen vie pitkään, jo niiden valmistelu antaisi signaalin, että EU:n näkökulmasta vapaamatkustamisen aika ilmastopolitiikassa on ohi. Lisäksi se antaisi eurooppalaiselle teollisuudelle varmuuden siitä, että hiilivuodon uhkaan – investointien valumiseen löyhemmän ilmastopolitiikan maihin – aiotaan puuttua ja että uusiin, hieman kalliimpiinkin puhtaisiin ratkaisuihin kannattaa investoida.
Toimiva
vapaakauppa on Suomen kaltaiselle viennistä riippuvaiselle avoimelle
taloudelle keskeinen työkalu. Kauppakiistojen välttämiseksi kumppaneille
on tehtävä selväksi, etteivät tullit koskisi niitä maita, jotka
hinnoittelevat päästönsä.
EU:n on pyrittävä saamaan kauppakumppaniensa hyväksyntä
hiilitulleille. Tullit on suunniteltava siten, että ne eivät riko
Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjä.
EU:lla on jo nyt käytössään työkalut hiilivuodon torjumiseksi. Päästöoikeuksia jaetaan teollisuudelle ilmaiseksi ja sähkön hinnannousua hyvitetään päästökauppakompensaatiolla. Hiilitullien käyttöönoton jälkeen EU voisi luopua kyseisistä ”yritystuista” vaikka siten, että tullit otettaisiin käyttöön viidennen päästökauppakauden alkaessa vuonna 2031.
Siirtymäaika takaisi sen, että EU:n kanssa kauppaa käyvät
maat ehtisivät ottaa käyttöön riittävät päästövähennyskeinot ja
eurooppalainen teollisuus voisi ryhtyä varautumaan päästöjen todelliseen
hinnoitteluun.
Hiilitullien avulla voitaisiin myös
parantaa päästöjen seurantaa. Eurooppalaisilla ei ole keinoa varmentaa
esimerkiksi kiinalaisen terästehtaan päästöjä. Jos Eurooppaan terästä
tuova tehdas ei päästäisi luotettavaa kolmatta osapuolta mittaamaan
laitoksen päästöjä, voisi lähtöoletus olla, että tuote on tehty
likaisimmalla mahdollisella teknologialla. Se kannustaisi yksittäisiä
laitoksia ja kokonaisia maitakin panemaan päästöjen hinnoittelun ja
tuotantoteknologiansa kuntoon.
EU:n tulisi kehitysyhteistyössään tukea köyhimpiä maita niiden pyrkimyksissä kehittää ilmastoystävällistä teollisuutta. Kaikkein köyhimpiin maihin voitaisiin tietyin ehdoin olla soveltamatta hiilitulleja.
EU:n päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi kahden viime vuoden aikana. Päästöjen vähentämisen hinta todennäköisesti kallistuu joillain sektoreilla edelleen. Meidän on pidettävä huoli, ettemme aja teollisuutta löyhemmän sääntelyn maihin. Hiilitullit tukevat sekä ilmastopoliittisia tavoitteitamme että Euroopan kilpailukykyä.
Miapetra Kumpula-Natri ja Lauri Muranen
Kumpula-Natri on Euroopan parlamentin jäsen (sd) ja Muranen elinkeinoasioiden päällikkö Suomen ammattiliittojen keskusjärjestössä (SAK).
