Suomessa käytiin viime vuonna ilmastovaalit. Suuren enemmistön viesti oli selvä: päättäjiltä halutaan kunnianhimoisia ja konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mandaatti toimia on vaaleissa annettu ja ymmärrys siitä, että ilmastotoimissa vitkastelu ei auta, on laaja.
SDP asetti vaalien alla tavoitteekseen päästöjen oikeudenmukaisen vähentämisen ja hiilineutraaliuuden vuonna 2035.
Muiden hallituspuolueiden kanssa tuo sama kirjattiin hallitusohjelmaan tavoitteeksi. Tämä on Euroopankin mittakaavassa edelläkävijyyttä.
Energiaratkaisujen lisäksi ratkaisuja päästöjen vähentämiseen on haettava muun muassa liikenteestä: Liikenteen osuus Suomen päästöistä on noin viidenneksen.
Joukko- ja raideliikenne kaipaa investointeja, jotta päästötavoitteissa päästään eteenpäin ja ihmisiä kannustettua raiteilla liikkumiseen. Sama pätee myös tavarakuljetuksiin.
Esimerkiksi jo ruuhkainen ja huonokuntoinen päärata tarvitsee nopeasti remonttia ja lisäraiteita tilannetta helpottamaan.
Ilmasto-investointien rahoituksessa ei kannata unohtaa EU:n työkaluja, mutta toimittava on ripeästi!
Suomella on mahdollisuus hakea CEF-rahoitusta raideinvestointeihin. Nykyisellä 7 vuoden EU-budjettikaudella, joka päättyy tämän vuoden lopussa, on jäljellä vielä määrärahoja.
Tästä juuri nyt avoinna olevasta ”häntähausta” voi hakea rahoitusta myös pääradan suunnitteluun ja rakentamiseen, mikäli toimitaan ripeästi: Deadline on helmikuun loppupuolella.
”Valitettavasti Suomi ei ole ollut kovin aktiivinen EU-rahoituksen hakija.”
Valitettavasti Suomi ei ole ollut kovin aktiivinen EU-rahoituksen hakija verrattuna vaikkapa Ruotsiin. Nyt on viimeinen hetki hakea rahoitusta pääradan tarpeiden suunnitteluun, jotta seuraavalla seitsemän vuoden rahoituskaudella voidaan saada rahoitusta itse rakentamiseen.
Toki rakentaa voi ilman EU-rahoitustakin tai jättää kokonaan investoimatta. Mutta ilmasto vaatii ratkaisuja ja toivon, että päätös hakea rahoitusta syntyy nyt.
Liikenteessä myös vähä- ja nollapäästöisten autojen määrän lisäämiseksi tarvitaan selkeät toimet.
Kaasuautojen suosio on positiivinen yllätys ja edelleen mahdollisuus. Myös muiden vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien uusien autojen kauppa on selvässä nousussa. Suunta on lupaava!
EU-alueella autojen valmistajille tulee sakkoja, mikäli niiden mallistoista ei kasvava osa ole lähes päästöttömiä. Olennaista on myös sähkölatausinfrastruktuurin kehittäminen etupainotteisesti niin, että sähköautoilu on todellinen mahdollisuus yhä useammille.
Kun uskallamme nyt investoida rohkeasti ja huolehdimme oikeudenmukaisesta siirtymästä, uskon, että Suomi voi hyötyä edelläkävijyydestä. Määrätietoinen toiminta kääntyy voitoksi ja työpaikoiksi.
Miapetra Kumpula-Natri (sd, Euroopan parlamentin jäsen
Kirjoitus on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 9.2.2020.
