Korjausrakentaminen ja energiatehokkuusremontit ovat nousemassa vihdoin huomion kohteeksi koronan vaivaamassa Euroopassa. Talouden taantuma on syvä ja korjausrakentamisella on annettavaa talouden elpymiselle. Remontoimalla voidaan lyödä kolme kärpästä yhdellä iskulla: vähentää rakennuskannan massiivisia hiilidioksidipäästöjä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, synnyttää kipeästi tarvittavia työpaikkoja ja parantaa sisälläolomukavuutta. Korjausrakentaminen on oikein toteutettuna vihreää elvytystä parhaimmillaan.
Rakennuskannan päästöt ovat huomattavat ilmastoneutraalia taloutta tavoittelevassa Euroopassa. Yli kolmannes Euroopan hiilidioksidipäästöistä tulee rakennuksista – syöväthän rakennukset 40 prosenttia EU:n koko energiankulutuksesta. Koska ilmastonmuutoksen torjunta vaatii meitä kiristämään entisestään päästötavoitteitamme, on selvää, että rakennusten energiankulutus pysyy tarkkailussa. Komissio esittää syksyllä toimia, renovation wave -pakettia, jonka on tarkoitus tuplata nykyinen noin prosentin korjausrakentamisen tahti.
Toimin itse Euroopan parlamentissa oman ryhmäni neuvottelijana rakennusten energiatehokkuutta koskevassa raportissa. Remonttien edistäminen ei ole poliittisesti repivin aihe, mutta ideoita rahoitukseen tarvitaan. Kotien remonttien yhteydessä on huolehdittava, että asumisen hinta ei karkaa. Remontit on toteutettava kustannustehokkaasti. Tätä lisäisi se, että korjausrakentamista ei tarkasteltaisi ainoastaan yksi rakennus kerrallaan, vaan esimerkiksi kortteleittain tai asuinalueittain. Lisäksi parannetut standardit ja yhteiset laskentatavat antaisivat tehokkuutta. Tarvitsemme järkeviä taloudellisia tukikeinoja ja kannusteita rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Suomessa energiatehokuutta parantaviin remontteihin voi saada Aran myöntämiä energia-avustuksia, mikä on oiva esimerkki hyvistä kannustimista. Määräaikaisia tukipaketteja on osoitettu niin öljykattilavaihtoon kuin hisseihin.
”Paikallistason toimijat ovat avainasemassa korjausrakentamisessa.”
Paikallistason toimijat ovat avainasemassa korjausrakentamisessa. Keskeistä onkin varmistaa, että kaikki oleellinen tieto ja taito ovat paikallisesti saatavilla. Korjausrakentamisessa pitäisi paikallistasollakin pyrkiä niin sanottuun yhden luukun periaatteeseen, joka varmistaa sen, että remonttia suunnittelevan ei tarvitse kerätä tietoa energiatehokkuudesta ja asumisterveydestä eri tahoilta. Ohjeistus, neuvot, vinkit ja jopa luvat olisi järjestettävä helposti saataville, yhden palvelun päähän.
Kun rakennuksia peruskorjataan, tavoitteena pitää aina olla ”terve rakennus” käyttäjälleen tai asukkaalle. Sisäilmaongelmat kouluissa, päiväkodeissa ja asunnoissa ovat liian tuttuja tarinoita meillä Suomessa – energiatehokkuuden parantaminen ei saa koskaan johtaa sisäilman huonontumiseen. Korjausrakentamisessa on aina varmistettava, että mukana on osaamista niin energiatehokkuus- kuin sisäilma-asioissakin.
Energiatehokkuuttakaan ei saa loputtomiin kohennettua ilman digitaalisia ratkaisuja ja taloautomaatiota. Automaattijärjestelmät mukauttavat rakennuksen lämpötilaa ja valaistusta käytön ja tarpeen mukaan. Nykyinen lainsäädäntö, joka hyväksyttiin viime kaudella parlamentissa, edellyttää isoihin kiinteistöihin näitä järjestelmiä. En ole vihaista palautetta saanut, vaikka tuolloin neuvottelijana vein tuon muutoksen ja pakon läpi. Koska teknologialla on niin keskeinen rooli rakennusten energian kulutuksessa, on syytä harkita, tulisiko lainsäädäntöä edelleen kehittää kunnianhimoisempaan suuntaan. Mielestäni perusteluja tälle löytyy.
Peruskorjauksien yhteydessä on myös tärkeä varmistaa, että nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa. Korona-aika on osoittanut meille yhteyksien merkityksen ja tulevaisuudessa se korostuu entisestään. Kun älykkäät järjestelmät niin palveluiden kun talotekniikan muodossa lisääntyvät ja kehittyvät, tarvitsemme nopeita ja saumattomia yhteyksiä jokaiseen rakennukseen. Monet teistä varmasti tunnistavat, miten vaikeaa on työskennellä, ellei yhteys toimi – tai ikkunoista vetää saati olisi hengitysoireita.
