Kesällä Eurooppa-neuvoston, eli jäsenmaiden johtajien neuvottelema ratkaisu elvytyspaketista on tärkeä ja EU tarvitsee sitä poliittisesti. Päätös osoitti, että EU pystyy toimimaan vaikeissakin kriiseissä. On hyvä muistaa, että Suomen BKT on arvioiden mukaan jopa 4 % korkeampi EU-jäsenenä, mitä se olisi ilman unionia. Meidän etumme, on käyttää EU:n työkaluja.
Miksi koronakriisi vaatii isoja elvytystoimenpiteitä? Komission kesän talousennusteen mukaan EU:n ja Suomen taantumasta on tulossa todella syvä ja toipuminen hidasta. Talousvaikutukset eivät ole vielä realisoituneet ja 2/3 yrityksistä sanoo, että pahin on vielä edessä. Koronan aaltojen määrää on myös vaikea ennustaa – eli talous voi sukeltaa oletettua enemmän huonoimmassa tapauksessa.
Suomelle vientivetoisena taloutena on tärkeää, että Eurooppa elpyy: 70 prosenttia viennistämme menee Eurooppaan. Mutta lisäksi on tarkasti seurattava, miten muut mantereet toipuvat. Talous ja elvytys eivät tosiaan ole nollasummapeliä, se on hyvä muistaa jatkokeskustelussa.
Miksi rahaa ohjataan enemmän toisiin maihin, kuin toisiin? Vaikka olemme Euroopassa tiiviissä yhteistyössä, jäsenmaiden taloudelliset rakenteet ovat hyvin erilaisia. Myös pahempi epidemiatilanne on vaikeuttanut tiettyjen maiden asemaa. Valitettava fakta on etteivät kaikki jäsenmaat saa autettua itseään niin paljon, kuin on tarpeen. Jos jo nyt vakavasti velkaantuneet valtiot ajautuisivat syvään taloudelliseen ahdinkoon, olisi uusi eurokriisi valmis. Tätä emme kaipaa vientivetoisessa Suomessakaan.
Minkälaista elvytystä sitten tarvitaan? Kun EU on päättänyt elvyttää, panokset on laitettava uudistumiseen; vanhaa ja saastuttavaa ei saa nyt tekohengittää. EU:n elvytyspaketissa vähintään 30 prosentin on tuettava ilmastotavoitteita. Luvun pitäisi mielestäni olla isompikin, koska meillä ei ole ilmastokriisin edessä hetkeäkään aikaa odottaa. Hiilineutraalien ratkaisujen rinnalla panoksia on laitettava digitaalisuuden edistämiseen, siis toisin sanoen uuden luomiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi huippunopeita yhteyksiä. Uskon, että tulevaisuuden kilpailukyvyn kulmakivet ovat edelläkävijyys digitaalisuudessa ja päästöttömissä ratkaisuissa.
Katse siis reippaasti eteenpäin elvytettäessä. Samalla on muistettava, etteivät uudistukset ole mahdollisia, jos päätöksillä ei ole kansalaisten tukea. Siksi oikeudenmukainen siirtymä on varmistettava ja EU-tasolla tähän on osoitettu oma rahasto. Elvytysvälineiden ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kautta Suomellakin on mahdollista saada tukea yritysten tulevaisuustyölle ja esimerkiksi työntekijöiden uudelleen kouluttamiseen. Rahaa on siis suunnattavissa kestäviin kohteisiin, joilla vältämme syvempää lamaa ja toivottavasti saamme luotua uusia, kestäviä ekosysteemejä, yrityksiä ja töitä!
Kuvat ovat Turun Eurooppa-foorumissa, jossa olin keskustelemassa mm meppikollegoideni kanssa elvytyksestä, green dealista ja turvallisista ja huippunopeista yhteysksistä. Päivän saldo 3 paneelia ja yksi twitter-konferenssi!
http://www.europeforum.fi/turun-eurooppa-foorumi
