Sanon otsikossa sen, mistä minusta elvytyskeskustelussa on kyse. Terveyttä ja elämää varjostava globaali pandemia uhkaa seuraavaksi romuttaa taloutemme. Kun investoimme fiksusti, rakennamme elvyttäessämme kestävämpää yhteiskuntaa. Tämä on viestini kotimaiselle ja yhdessä EU varoin tehtävälle elvytykselle.
Kotimaassakin edessä on tiukka syksy, kun koronatilanteen kehitys ohjaa toimia ja EU:nkin toimet tuodaan varmasti ruodittavaksi moneen kertaan. Kuten avoimeen demokratiaan kuuluukin. Siispä keskustelemaan, väittelemään, perustelemaan – ja toimimaan!
Näkyvintä keskustelu EU-asioista on elvytyspaketin ympärillä. Kriittiset äänenpainot saavat varmasti väittelyssä paljon näkyvyyttä. Saadaanko esille rakentavia vaihtoehtoja? Ensimmäiseksi on aina hyvä muistaa iso kuva, se että jäsenmaiden johtajien neuvottelema ratkaisu elvytyspaketista on tärkeä. EU pystyy toimimaan vaikeissakin kriiseissä! Suomen maksuosuus on isompi kuin saanti. Olisiko vaihtoehto hypätä Brittien perään laidan yli ja tyytyä pienempään hyvinvointiin? Suomen BKT on tutkimusten mukaan jopa 4 % korkeampi EU-jäsenenä, kuin mitä se olisi ilman unionia. On meidän etumme käyttää EU:n työkaluja.
Miksi isoja elvytystoimenpiteitä tarvitaan? Suomihan on selvinnyt koronan talousvaikutuksista toistaiseksi yllättävänkin vähällä. Toistaiseksi. Komission talousennusteen mukaan taantumasta on tulossa syvä, ja mikä pahempaa, toipuminen hidasta. Talousvaikutukset eivät ole vielä täysin realisoituneet ja 2/3 yrityksistä sanoo, että pahin on vielä edessä. Etenkin pohjalaisen talouden näkökulmasta on elintärkeää, että vienti vetää – jopa 70 prosenttia Suomen viennistä menee Eurooppaan. Kotimaisella elvytyksellä emme mitenkään voi pitää teollisuuttamme pystyssä, jos vientimarkkinamme sakkaavat hurjasti.
Elvytyspaketti on siis tarpeellinen. Osa kysymyksistä liittyy kuitenkin varmasti enemmän paketin sisältöön kuin sen olemassaoloon. Miksi rahaa ohjataan enemmän toisiin maihin kuin toisiin? Vaikka olemme Euroopassa tiiviissä yhteistyössä, jäsenmaiden taloudelliset rakenteet ovat hyvin erilaisia. Myös epidemiatilanne on vaikeuttanut tiettyjen maiden asemaa. Valitettava fakta on, etteivät kaikki jäsenmaat pysty auttamaan talouttaan niin paljon, kuin on tarpeen. Ilman yhteisiä toimenpiteitä riskinä olisi uusi eurokriisi, painajainen myös meille Suomessa.
”Elvytys tarjoaa mahdollisuuksia arvopohjaisiin valintoihin.”
Elvytys tarjoaa mahdollisuuksia arvopohjaisiin valintoihin – mihin haluamme nyt julkista rahaa laittaa? Mielestäni panoksia on laitettava ennen kaikkea uudistumiseen: saastuttavaa ja kilpailukyvyltään heikkoa ei pitäisi nyt tekohengittää, vaan satsata ratkaisuihin, joiden avulla Suomessa siirrytään hiilineutraaliin yhteiskuntaan, jossa töitä riittää tulevaisuudessakin. EU:n elvytyspaketissa vähintään 30 prosentin investoinneista on tuettava ilmastotavoitteita. Luku voisi mielestäni olla isompikin, koska meillä ei ole ilmastokriisin edessä aikaa odottaa. Hiilineutraalien ratkaisujen rinnalla panoksia on laitettava digitalisaation edistämiseen.
Patistelenkin pohjalaisia pistämään toimeen tulevaisuushankkeiden kanssa – EU:n elvytyspaketti voi hyödyttää suuresti myös aluettamme, kunhan olemme aikaisin liikkeellä. Nyt täytyy esittää konkreettisia projekteja ja lähteä rohkeasti hakemaan rahoitusta. Osaamista meillä on!
Kirjoitus on julkaistu alun perin SDP:n Pohjanmaa-palstalla Demokraatissa.
