Europarlamentin Tekoäly-erityisvaliokunta kuuli maanantaina sisämarkkinoista, digiasioista ja kyberturvallisuudesta vastaavaa komissaari Thierry Bretonia. Vastaamon laaja hakkerointitapaus nousi keskustelussa esiin, kun valiokunnan 1.-varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) tiedusteli komissaarilta komission jatkosuunnitelmista kyberturvallisuuden saralla.
– Suomessa on paljastunut vakava hakkerointitapaus, jossa jopa 40 000 palvelun käyttäjän tiedot ovat saattaneet päätyä rikollisiin käsiin. Nyt terapiapalveluita käyttäneet ihmiset ovat joutuneet kiristyksen uhreiksi, Kumpula-Natri kertoi kuulemisessa.
Kollegoilleen Kumpula-Natri painotti, miten julkisessa keskustelussa on onneksi painottunut uhrien tukeminen ja että terapiapalveluiden käyttäminen ei sinänsä ole herkkä aihe. Hän kuitenkin korosti tietosuojan tärkeyttä. Katso tallenne valiokunnan kokouksesta tämän linkin takaa.
Kumpula-Natri kysyi valiokunnassa komissaarilta suoraan, onko komissaarin mielestä EU:n lainsäädäntö kyberturvallisuuden saralla riittävällä tasolla, ja onko esimerkiksi yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) asettama neljän prosentin hallinnollinen tietosuojamaksu tietojen suojaamatta jättämisestä riittävä työkalu.
– Vai pitäisikö EU:lla olla enemmän työkaluja ennaltaehkäistä tällaisia vakavia vuotoja?
Komissaari Breton yhtyi Kumpula-Natrin näkemykseen, jonka mukaan GDPR:n tarjoama työkalu ei riitä. Bretonin johtopäätös oli, että Eurooppa tarvitsee entistä vahvemman eurooppalaisen kyberturvan, ennen kaikkea kun komissio on esittelemässä lakipakettia, jonka tavoitteena on mahdollistaa datan jakaminen ja sen liikkuminen EU:n sisällä entistä jouhevammin muun muassa tekoälyn pureksittavaksi. Komission on määrä esittää ensi vuonna ensimmäistä ”data-avaruutta”, jonka avulla on nimenomaan auttaa terveystietojen hallinnassa.
Komissiossa valmistellaan parhaillaan EU:n verkko- ja tietoturvadirektiiviä täydentävää lakiesitystä (NIS-direktiivi), jota odotetaan julkaistavaksi loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa. Bretonin mukaan yhtenä komission tavoitteena on ennaltaehkäistä paremmin myös Vastaamon tietovuodon kaltaisia tapahtumia.
– Voin kertoa, että teemme aiheen parissa lujasti töitä, Breton vielä painotti Kumpula-Natrin kysymykseen.
Europarlamentin Tekoäly-valiokunta on parlamentin perinteiset valiokunnat poikkileikkaava erityisvaliokunta, jonka tehtävänä on viitoittaa parlamentille ja EU:lle toimintasuunnitelma ja keskeiset tavoitteet ajankohtaista tekoälysääntelyä varten. Valiokunnan perustamisesta päätettiin heinäkuussa ja sen on tarkoitus saada varsinaisien valiokuntien työtä ohjaava mietintönsä valmiiksi vuoden kuluessa.
