Terveiset Strasbourgin… ei kun etäistuntoviikolta! Äänestynappia on painettu siis kotoa ja täysistuntopuheet pidetty Euroopan parlamentin Suomen toimistolta. Ranskassa ja Belgiassa koronatilanne on ollut erityisen paha ja parlamentti on ollut pitkälti suljettu. Nyt tilanne näyttää helpottavan ja tartunnat ovat laskussa. Parlamentin työ on tilanteesta huolimatta jatkunut vauhdikkaasti etäkokouksin!
EU-politiikassa on eletty mielenkiintoisia ja tärkeitä viikkoja. EU-instituutiot pääsivät hiljattain sopuun seuraavan seitsemän vuoden budjettikehyksestä, sekä siihen liittyvästä uudesta oikeusvaltiomekanismista. Uuden mekanismin avulla EU-rahojen maksu Puolan ja Unkarin kaltaisille maille voitaisiin tietyin ehdoin lopettaa, jos maat eivät noudata oikeusvaltioperiaatetta. Tämän uudistuksen eteen on Suomi ja parlamentti tehnyt paljon työtä ja on hienoa, että neuvottelutulos on nyt olemassa. Esimerkiksi Orbanin lähipiirin on kirjoitettu hyötyneen taloudellisesti monista EU-projekteista, joten maan hallinnon seuraavat askeleet oikeusvaltion rapauttamiseksi voisivat tulla heille kalliiksi.
Valitettavasti Puola ja Unkari äänestivät sovittua kokonaisuutta vastaan ja eivät nyt suostu hyväksymään uutta budjettikehystä ja sen yhteyteen valmisteltua elvytysrahastoa, ellei oikeusvaltiomekanismia vedetä pois. Budjetin läpimeno edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Jos uudesta budjettikehyksestä ei kyetä päättämään, jatkuu nykyinen budjettikehys keskeisiltä osin voimassa. Elvytysrahastokin voidaan toteuttaa tarvittaessa ilman Puolaa ja Unkaria. Tämä olisi maille ja niiden hallintoeliiteille valtava taloudellinen menetys, joten odottaisin, että ennemmin tai myöhemmin Puola ja Unkari taipuvat. Huomionarvoista on, että myös oikeusvaltioperiaatteen läpiviemiseen riittää maiden enemmistö sen voimaan saattamiseksi. EU perinne kuitenkin on, että yritetään yhdessä. Tässä ei voi antaa periksi, sillä on yhteinen tärkeä asia, ettei jäsenmaita luisu kohti diktatuuria, oikeusvaltion politisoitumista, lehdistön vapauden tai ihmisoikeuksien tallaamista.
Brexit-kuulumiset
Brexit:ssä eletään jännittäviä viikkoja. Vuoden vaihteeseen mennessä pitäisi hyväksyä uusi EU-UK sopimus, jotta vältetään sopimukseton tila. Mutta neuvottelut ovat edelleen kesken. Jos sopimus syntyy lähipäivinä, kuten toivottavaa olisi Suomen ja UK:n läheisten kauppasuhteidenkin kannalta, olisi parlamentin hyväksyttävä uusi sopimus ennätysaikataulussa. Tulevan joulun paksuin lahjapaketti saattaakin olla arviolta 800 sivun sopimus, jonka hyväksymisestä parlamentti saattaisi äänestää vain pari päivää ennen vuodenvaihdetta. Onneksi etä-äänestyksiä on jo harjoiteltu useampi kuukausi, niin voimme turvallisin mielin suorittaa tämänkin äänestyksen kotoa käsin.
Työ data-asioiden parissa etenee
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet erittäin kiireisiä datatyön tiimoilta. Valiokuntani ITRE nousi Europarlamentin datastrategiassa vastuuvaliokunnaksi ja näin ollen toimin koko parlamentin raportöörinä datastrategiassa. Strategiassa kerrotaan, miten tietoa sähköisessä muodossa tulee käsitellä turvallisesti, ja EU:n tietopolitiikan tulee tukea meidän arvojamme. Lisäksi luodaan mahdollisuuksia saada paremmin dataa eli koneluettavaa tietoa avoimeksi ja yhteen sovitettavaksi niin, että täällä syntyy uusia tapoja hyödyntää tietoa sairauksien, päästöjen, palveluiden, energian ja vaikkapa liikenteen saralla – samalla noita yrityksiä ja työpaikkoja syntyisi Eurooppaan.
Tänään perjantaina järjestimme ITRE-valiokunnassa ensimmäiset varjoneuvottelut, jossa muiden ryhmien vastuumeppien kanssa haemme kompromisseja muutosesitysten pohjalta. Hommaa riittää, sillä mepeiltä tuli muutos- ja lisäysesityksiä yli 350 kappaletta!
Uskon, että saamme parlamentille vahvan raportin. PK-yrityksille ja erikokoisille toimijoille pitää antaa samat mahdollisuudet datan aikakaudella, kuin isoille toimijoille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös heille pitää saada käyttöön dataa, jonka pohjalta he voivat kehittää toimintaansa ja innovoida uutta. Koko harjoituksen takanahan on havainto siitä, että data ei ole samanlainen raaka-aine, kuin vaikka öljy (vaikka sitä siihen usein verrataan). Datan arvo kasvaa sitä käytettäessä, eikä säilöttäessä. Kun datan määrä tuplaantuu joka 18 kuukausi, hyödyt eivät saa valua vain harvojen taskuun. Datan on palveltava ihmisiä, yhteiskuntia ja ilmastoa. Tämän vuoksi Euroopassa halutaan luoda turvalliset puitteet datan jakamiselle eri jäsenmaiden, yritysten ja muiden tahojen välillä. Samalla yksilön oikeuksia hallita omaa dataa halutaan vahvistaa tietosuoja-asetuksen pohjalta. Europarlamentti tulee korostamaan raportissaan myös infrastruktuurin (pilvet ja huippunopeat yhteydet), osaamisen ja arvojen (perusarvot, yksityisyydensuoja ja turvallisuus sekä ilmastosopivuus) merkitystä.
Data-asioiden valmistelu etenee myös komissiossa ja se julkaista tällä viikolla ensimmäisen suuren lakiesityksen datasta ja sen hallintamallista (Data Governance Act). Paketissa on tarkoitus luoda puitteet esimerkiksi sille, miten julkinen sektori kykenee halutessaan jakamaan dataa yritysten käyttöön (myös sensitiivistä dataa, kuten vaikka Suomen laki terveystietojen toissijaisesta käytöstä).Lisäksi tavoitteena on määritellämillaisin ehdoin ”neutraalit” datan välittäjäpalvelut saavat toimia ja jakaa dataa Euroopassa yritysten ja myös yksilöiden välillä. Tavoite on luoda vaihtoehtoinen markkina digijättien valtaamille alustoille, jotka haalivat dataa vain omaan käyttöönsä ja saattavat viedä pienemmän yrityksen tiedot oman toimintansa hyödyntämiseen.
Nuoret vaativat kunnianhimoisia ilmastotoimia
Sain viime viikolla kunnian vastaanottaa keskeisten eurooppalaisten nuorisojärjestöjen laatiman ilmastoraportin yhdessä ranskalaisen vihreitä edustavan mepin Yannick Jadotin kanssa. Raportin taustalla on yli 20 miljoonaa eurooppalaista nuorta.
Pidän tärkeänä, että nuorten ääni kuuluu vahvana ilmastotyössä – onhan kyse elinkelpoisen planeetan säilyttämisestä juuri tuleville sukupolville. Minua myös ilahdutti raportissa erityisesti nuorten valmius ja ideat oikeudenmukaisiin ja kunnianhimoisiin ilmastotoimiin. Jo valmiiksi vähällä toimeentulevat eivät saa joutua ilmastotyön maksumiehiksi Euroopassa tai maailma Lue lisää raportista täältä: https://gceurope.org/young-voices-on-climate-justice-report-released-european-youth-demands-urgent-measures-for-a-fair-and-rapid-transition-to-a-more-sustainable-society/
Etäistuntoviikon kuulumisia
Vielä muutama sana istuntoviikon kuulumisia. Parlamentti antoi tukensa tällä viikolla pakollisille merkinnöille koskien tuotteiden korjattavuutta ja kestävyyttä kuluttajapoliittisessa strategiassa. Tavoitteena on, että kuluttajien olisi mahdollista helpommin tehdä kestäviä valintoja. Arkipäiväisten tuotteiden, kuten kännykän, lampun tai kahvinkeittimen, korjaaminen on usein joko liian kallista tai jopa mahdotonta varaosien puutteen vuoksi. Usein ainoaksi mahdollisuudeksi jää ostaa kokonaan uusi tuote. Tämä on syvässä ristiriidassa sen kanssa, että niukkoja luonnonvaroja tulisi säästää ja jätteiden syntyä ehkäistä. Kuluttajien apuna on jo useita kuluttajamerkintöjä, kuten energiatehokkuusmerkinnät. Viime kaudella meidän meppi Liisa Jaakonsaari teki tärkeää pohjatyötä kuluttajamerkintöjen puolesta ja silloin ei parlamentin enemmistö siihen vielä suostunut. Nyt idealle saatiin parlamentin enemmistön tuki. Ehdotus hyväksyttiin tiukasti äänin 378-306 oikeiston vastustuksesta huolimatta. Lue minun ja kollegani Eero Heinäluoman tiedote tämän linkin takaa.
Parlamentti hyväksyi myös päätöslauselman koskien naisten oikeuksia, erityisesti aborttioikeutta, Puolassa. Puolassa perustuslakituomioistuin, jonka riippumattomuus on kyseenalainen, on edelleen rajoittanut aborttioikeutta. Päätös on tehnyt aborteista käytännössä mahdottomia. On pelottavaa, miten 2020-luvulla Euroopan unionin jäsenmaassa naisten oikeuksia voidaan näin karkeasti puuttua. Pidänkin tärkeänä, että parlamentti antaa naisten oikeuksille täyden tukensa ja osoittaa solidaarisuutta puolalaisia naisia kohtaan.
Pienenä vihjeenä viikonlopulle, suosittelen kurkkaamaan lauantaina Ilta-Sanomien väliin, saatat löytää minun ja Eeron yhteisen yllätyksen! Lue lisää sähköisessä muodossa täältä.
Toisena vihjeenä maanantaille, järjestämme Eeron kanssa webinaariin Euroopan tulevaisuudesta klo 10.30. Puheenvuoron käyttää komissaarimme Jutta Urpilainen. Paneelissa mukana ex-meppi Liisa Jaakonsaari, talousviisas Vesa Vihriälä ja nuorisojohtaja Elisa Gebhard. Seuraa tilaisuutta tämän linkin takaa.
Pysykää terveinä! Hyvää joulun odotusta!
Miapetra ja avustajatiimi
Tapaamiset ja menneet tilaisuudet
26.10. Paneelikeskustelu / Deloitte-MTE report on AI in healthcare
26.10. Zoom-haastattelu / Pro-gradun materiaalin keruu
28.10. Tapaaminen / Jyrki Kasvi
2.11. Paneelikeskustelu / Energia-teemainen webinaari / Länsi-Suomen maakuntaliitot
3.11. Etäkouluvierailu / Schildtin lukio Jyväskylä
3.11. Haastattelu / Euronews USA:n vaalit
4.11. TV-vierailu / MTV3 Uutisaamu
4.11. Radio-vierailu / YLE Ykkösaamu
4. 11. Tapaaminen / Digital Europe
4.11. Tapaaminen / ETUC
5.11. Alustus rakennusten energiatehokkuudesta ja remonteista / REHVA Brussels Summit 2020
5.11. Tapaaminen / BEUC on AI
5.11. Puheenvuoro Renovation Wave / European Policy Center
10.11. Paneelikeskustelu rakentavasta populismista / Ulkopoliittinen instituutti
12.11. Paneelikeskustelu / European Bioeconomy Policy Forum
12.11. Haastattelu / Jenni Virtanen HS
12.11. Tapaaminen / Vodafone
13.11. Puheenvuoro AI ja data/ Webinaari / Consumer Choice Center
17.11. Puheenvuoro / AmCham ja Business Finland: Suomi sijaintipaikkana -julkistuspaneeli
17.11. Paneelikeskustelu tietoverkkojen tärkeydestä / GIGAEuropa
18.11. Tapaaminen / Marjukka Porvari / Itämeren puhtaus ja EU-direktiivien toimeenpano Baltiassa
19.11. Paneelikeskustelu / Solving health challenges with more effective uptake of health technology and exploitation of health data
19.11. Paneelikeskustelu / Circular Visions: How should Europe advance its metals Circular Economy and batteries, leadership by 2030
23.11. Tapaaminen / Metsäteollisuus ry:n kanssa hiilitulleista
25.11. Loppupuheenvuoro / Sitra Smart policies for data
