Sinivalkoiset kynttilät ja ulkona liehuvat Suomen liput tuovat rauhallisen tunteen ja mielen. Tähän on päästy kovilla uhrauksilla, joita me tämän päivän suomalaiset arvostamme. Oma velvoitteemme on huolehtia kansakunnan menestyksestä monin tavoin uudenlaisissa olosuhteissa. Ulkoisen turvallisuuden ohella meidän tulee pitää huolta sisäisestä eheydestämme ja turvallisuudestamme.
Mitä itsenäisyys on? Se on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin ja vastuuta itsestään. Suomalaiseen itsenäisyyteen kuuluu erottamattomasti demokratia. Me valitsemme niin presidentin kuin eduskunnan ja ensi keväänä jälleen kuntiin valtuustot. Suomen liityttyä Euroopan unioniin valitsemme demokraattisesti edustajamme myös Euroopan parlamenttiin.
Jotta demokratia voi toteutua, tarvitsemme vapauden mielipiteisiin, vapaan ja vastuullisen median, toimivan oikeusjärjestelmän sekä avoimuutta niin politiikan kuin viranomaisten toimiin. Mielipiteen ilmaisun tulee sivistyneessä ja liberaalissa demokratiassa perustua ihmisten kunnioittamiseen, monipuoliseen harkintaan ja tätä kautta yhteiseen päätöksentekoon.
Demokraattista yhteiskuntaa ei voi olla ilman oikeusvaltiota.
Työssäni Euroopan parlamentissa suomalaisten demokraattisissa vaalissa valitsemana edustajana teen työtä sen eteen, että Euroopan unioni tukee ja vaatii jäsenmaitaan kunnioittamaan oikeusvaltion periaatteita. Emme hyväksy, että Euroopan unionissa rikotaan oikeusvaltion kivijalkaa miltään osin. Eurooppalaisia ei tule alistaa diktaattoreille, korruptiolle, poliittisille oikeuslaitoksille tai medialle, jossa vain vallalla olevan johdon tarina kantaa.
Itsenäisyyspäivänä on paikallaan todeta, ettei saavuttamamme oikeusvaltio ole itsestään selvyys. Valitettavasti yhteiskuntia voidaan viedä kehityksessä myös taaksepäin. Maailmalta ja EU:n sisältäkin nähdyt esimerkit toivottavasti antavat meille ymmärrystä hoitaa omaa yhteiskuntamme viisaudella, avoimuutta ja demokratiaa kunnioittaen.
Itsenäisyys mahdollistaa vapauden. Kun Suomi itsenäistyi, tarkoitti se vapautta rakentaa omaa yhteiskuntaa, uutta demokratiaa ja vapautta turvata kansalaisille terveyttä, hyvinvointia ja toimeentuloa. EU: ssa vapautemme laajeni koskien esimerkiksi liikkuvuutta.
Nuorille tuli lisää mahdollisuuksia opiskella eri maissa ja työpaikkaa voi hakea eri puolelta Eurooppaa. Yhteisestä Euroopasta, jossa rajat ovat matalat, on tullut arkipäivää meille kaikille. Vuonna 2020 elämme täysin uudenlaisessa tilanteessa, jossa globaali pandemia haastaa vapauttamme. Jotta voimme suojella ja puolustaa terveyttä ja yhteiskunnan toimintakykyä, meidän on väliaikaisesti rajoitettava vapauksiamme yksilöinä ja yhteisönä. Suomalaiset ovat hoitaneet vastuunsa pääosin ihailtavan sinnikkäästi. Parhaiten pystymme vastaamaan koronaan, kun haemme ratkaisuja paikallisesti, kansakuntana ja yhdessä Euroopan tasolla.
Eurooppalaisessa yhteistyössä on voimaa, jota tässä yhteisessä kriisissä tarvitaan. Tämä koskee terveyden turvaamisen, esimerkkinä vaikkapa rokotehankinnat, ohella talouden ja työpaikkojen pelastamista. Yhteisellä voimalla voimme edistäjää pienen kansakunnan mahdollisuuksia turvata vapautta ja hyvinvointia kansalaisilleen.
Korona-aika on meille monella tavalla raskasta ja se rajoittaa mahdollisuuksia tavata lähimmäisiämme. Toivon, että vuoden vaihteen jälkeen tilanne alkaa helpottaa, kun rokottaminen saadaan alkuun. Mutta nyt vaaditaan sisua, jotta jaksamme ehkäistä viruksen leviämistä. Tämä kansa on ennenkin selvinnyt ulos vakavista kriiseistä.
Haluan päättää itsenäisyyspäivän tervehdykseni muutamaan säkeeseen Eino Leinon vahvasta runosta Kansa kalliolla:
Tään kansan juuret syvät onkuin kallion.
Sill’ on vaan yksi, yksi maa.
Tää kansa kieltään rakastaaja lakejaan ja laulujaanja isäin muistojaan.
Tää kansa katsoo ylöspäinkuin kallio.
Se pyrkii päivään, valohon,sen valta valtaa hengen on,ei valtaa tykkein tuiskuvain, ei miesten miljoonain.
Tää kansa syntyi vapahakskuin kallio.
Se seisoo Pohjan lumessakuin valon rintavartia,
se talvi-öissä taisteleetai kaatuu paikalleen.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
