JOE BIDENIN voitto Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa tuo kaivattuja uusia tuulia maan ilmastopolitiikkaan. Donald Trumpin hallinto on suhtautunut epäilevästi ilmastonmuutoksen hillintään, joskin monissa osavaltioissa on tehty aktiivista ilmasto- ja energiapolitiikkaa tästä huolimatta. Uusiutuvan energian tuotannon kustannukset ovat lisäksi painuneet jo niin alas, että uusiutuvan energian ratkaisut ovat lisääntyneet markkinaehtoisestikin. Bidenin hiilineutraaliuuteen vuonna 2050 tähtäävä ilmasto-ohjelma vauhdittaa tätä kehitystä. Hänen tavoitteenaan on nostaa Yhdysvallat puhtaan energian viennin supervallaksi.
EU on jo pitkään pyrkinyt edelläkävijäksi ilmastoasioissa. Yhdysvaltojen vaalituloksen myötä kilpailu on kuitenkin kiristymässä. Sekä Bidenin ilmastosuunnitelma että Kiinan ja Japanin jo aiemmin syksyllä julkaisemat ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia. Myös Kiina ja Japani tähtäävät talouskasvuun ja vientiin puhtaissa teknologioissa ja ratkaisuissa. Syksy osoitti, että ”the race is on”.
ALKAVAN vuosikymmenen kysymys onkin, mikä manner nousee puhtaan teknologian suurvallaksi. Kyse ei ole pienestä pelistä hiekkalaatikolla, vaan Yhdysvaltojen tulevaa ilmastolähettilästä John Kerryä siteeraten ”valtavasta monen biljoonan dollarin liiketoimintamahdollisuudesta”. Edelläkävijät ovat ensimmäisinä markkinoilla ja käärivät suurimmat taloudelliset hyödyt. Jos EU haluaa yhä pysyä ilmastojohtajana, sen on pystyttävä keskittymään vahvuusalueisiinsa ja tekemään asioita yhdessä sekä tähdättävä olemaan johtava toimija valituilla vihreän teknologian alueilla.
Tämä vaatii EU:lta nykyistä aktiivisempaa otetta tuotekehitykseen ja uusien ratkaisujen kaupallistamiseen. EU:n osuus maailman tutkimus- ja kehittämispanostuksista oli 25 prosenttia vielä vuonna 2000. Nyt luku on alle 20 prosenttia. Muut superpelurit kiihdyttävät ohi. Myös EU:n yhteiset investoinnit puhtaaseen energiateknologiaan suhteessa BKT:hen ovat suurista maailmantalouksista pienimmät.
OLEMME nähneet, kuinka Yhdysvalloissa on kyetty nopeaan kasvuun energiasektorin lisäksi myös sähköisen liikenteen ratkaisuissa ja kuinka kiinalaiset ovat ottamassa Teslan ja Nikolan vanavedessä sähköisen liikenteen markkinassa todella suurta roolia. Jotta vihreä siirtymä olisi mahdollinen, tulevien investointien on oltava valtavia. EU:n komissio on arvioinut, että 55 prosentin päästövähenemän saavuttaminen vaatii EU:lta seuraavalla vuosikymmenellä 350 miljardia euroa enemmän investointeja vuosittain verrattuna vuosien 2011–2020 välisen ajan investointeihin.
Meidän on käytettävä kaikki mahdolliset keinot, jotta saamme investoijat ja sijoittajat liikkeelle. Ilmastokestävien investointien on oltava keskiössä myös koronan jälkeisessä elvytyksessä.Myös EU:n taktiikassa on hiomista. Edelläkävijyys vaatii kohdennettua, pitkäjänteistä ja keskittynyttä työtä.
Vaikka työsarkaa on, silti on syytä olla optimistisia. EU:lla – ja Suomella – on paljon huippuosaamista ja kykyä, jonka päälle voi rakentaa globaalia menestystä. Meidän on tähdättävä ilmastotoimillamme alueellisten päästövähennysten ja nielujen lisäksi myös mahdollisimman suureen vientiin. Viennin avulla saamme investointeja ja työpaikkoja sekä teemme kansainvälisillä markkinoilla merkittävästi kokoamme suuremman ilmastovaikutuksen.
Puheenvuoro kirjoitettu yhteistyössä Jouni Kerosen kanssa ja se on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 31.12.2020. Keronen on Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja.
