EU:n tulevaisuus ja globaalit vastuut puhuttivat täysistuntoviikolla!
Kiireinen täysistuntoviikko on jälleen takana ja olen jakanut aikani Brysselin ja Helsingin välillä – ja käynyt samalla monen monessa koronatestissä. Viikon hienoin uutinen oli se, että parlamentti, komissio ja neuvosto pääsivät kahden vuoden neuvottelujen jälkeen sopuun Verkkojen Eurooppa –ohjelmasta! Neuvotteluissa varmistui, että tunnin junan lisäksi Suomi voi hakea päärataankin rahoitusta unionista. Lisäksi superkiinnostava uutinen; jatkossa Tallinnasta voinee edetä Keski-Eurooppaan Rail Baltican avulla! Lue lisää aiheesta alla.
Vielä lyhyesti siirtyneistä kunnallisvaaleista; vaikka itse olen 24 vuoden jälkeen jättämässä paikkani Vaasan kaupunginvaltuustossa, sydämeni sykkii yhä kuntapolitiikalle! Mikäli harkitset vielä ehdokkuutta vaalipiirissäni (mepillähän tämä tarkoittaa koko Suomea) niin ole yhteydessä, autan mielelläni!
Tällä viikolla rokotekeskustelu on käynyt kuumana niin Brysselissä kuin Suomessakin. Rokotteita odotetaan nyt kaikkialla Euroopassa ja komissio tekeekin kaikkensa rokotteiden nopean saatavuuden varmistamiseksi ja teollisuuskomissaari Thierry Breton on saanut tehtäväkseen soittaa joka aamu AstraZenecaan valvoakseen tilanteen kehitystä. Parlamentti on lisäksi perustanut oman ”task forcen” valvomaan ja seuraamaan komission työtä ja rokotteiden saatavuuten etenemistä.
Keskiviikkona parlamentti paitsi allekirjoitti julistuksen EU:n tulevaisuuskonferenssista, niin myös äänesti tärkeästä päätöslauselmasta, jolla vaaditaan EU:lle uutta yritysvastuulakia. Päätöslauselma saikin taakseen vankan kannatuksen, se hyväksyttiin äänin 504 puolesta, 79 vastaan ja 112 tyhjää. Lain tarkoituksena olisi varmistaa, että yritykset joutuvat vastuuseen, jos ne vahingoittavat ympäristöä tai rikkovat ihmisoikeuksia tai hyvän hallinnon periaatteita. Meidän meppien viesti siis on, etteivät yritykset saa vahingoittaa ihmisiä ja ympäristöä seuraamuksitta!
Myös hiilitullit olivat äänestyksessä ja parlamentti hyväksyi päätöslauselman uudesta WTO:n sääntöjen mukaisesta EU:n hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista. Tavoitteena se, etteivät EU:n ilmastotavoitteet johda hiilivuotoon eli tuotannon siirtymiseen kolmansiin maihin. Kyseessä olisi EU:n päästökauppajärjestelmään liitettävä mekanismi, jossa EU:n ulkopuolelta tuotaville tuotteille asetetaan lisätulleja, jos ne tuodaan alempien ilmastotavoitteiden mukaisista maista.
Tässä meppikirjeessä paljon muutakin asiaa – muun muassa datastrategiaan ja USA:n ja EU:n suhteisiin liittyen. Olethan yhteydessä esimerkiksi somekanavien kautta, jos aiheista herää kysyttävää tai kommentteja!
EU ja USA yhdessä demokratian puolesta
Putinin hallinto yritti ensin myrkyttää pahimman vastustajansa Navalnyin ja kun ei onnistunut siinä, laitettiin hänet vankilaan tekaistuin syyttein. Tämä käynnisti vuosikausiin laajimmat mielenosoitukset Venäjällä, jotka hallinto tukahdutti väkivaltaisesti.
EU ja Yhdysvallat reagoivat maaliskuun alussa päättämällä koordinoiduista uusista sanktioista, asettaen yhteensä 11 Navalnyin pidätyksen, tuomitsemisen ja vangitsemisen taustalla ollutta Venäjän hallinnon jäsentä sanktiolistalle. Hienoa nähdä, EU ja USA ovat yhteisrintamassa demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta!
EU käyttää nyt ensi kertaa hyväksi uutta globaalia ihmisoikeussanktioiden järjestelmäänsä, joka on hyvä lisä EU:n arvopohjaisen ulkopolitiikan työkalupakkiin. Ihmisoikeuksia rikkovat henkilöt ympäri maailmaa voivat varautua seuraamuksiin. EU voi nyt kevyellä menettelyllä jäädyttää heidän varansa ja vaikeuttaa heidän elämäänsä muillakin tavoin.
Yhdysvaltojen uusi hallinto on asettanut yhdeksi päätavoitteekseen demokratian vahvistamisen ei vain muualla maailmassa, vaan myös Yhdysvalloissa. Bidenin hallinto katsoo, että keskeinen keino demokratian vahvistamiseen on puuttua epäoikeudenmukaisiin tuloeroihin, joita koronapandemiai on kärjistänyt entisestään. Hallinto on nyt saanut kongressin hyväksynnän valtavalle 1,9 biljoonan dollarin elvytyspaketille, josta suuri osa ohjataan pienituloisille amerikkalaisille. Hienoa!
Verkkojen Eurooppa –ohjelma viimein maaliin!
Myöhään eilen illalla saimme maaliin parlamentin, neuvoston ja komission trilogineuvottelut Verkkojen Eurooppa –ohjelmasta. Toimin S&D-ryhmän neuvottelijana tässä prosessissa, joka siis lähti liikkeelle jo viime kaudella. Pitkä projekti siis maalissa!
Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta voidaan tukea esimerkiksi raideyhteyksien rakentamista ja parantamista. Suomelle neuvottelutulos tarkoittaa todellista voittoa, kun päärata nostetaan EU:n ydinverkkokäytävien joukkoon ja voi siis saada nyt merkittävää rahoitusta. Pääradan kehittäminen on äärimmäisen tärkeää niin yrityksille, kansalaisille kuin myös koko Suomen ja alueiden kilpailukyvylle.
Neuvotteluissa kiveksi kenkään muodostui erityisesti Rail Baltican rahoitus, josta neuvosto oli sopinut jo kesän MFF-sovussa. Kun Baltian maat halusivat luonnollisesti pitää kiinni monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä sovitusta korvamerkinnästä Rail Balticalle, parlamentissa nähtiin haastavana se, että yksittäinen hanke nostetaan jo neuvotteluvaiheessa ohi muiden. Lopputulos on kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvä ja rahoitus Rail Balticalle mahdollistettu! Tämä on tärkeää niin Baltian maiden kuin Suomenkin kannalta – Suomen raideyhteydet harppaavat askeleen lähemmäksi Keski-Eurooppaa.
Verkkojen Eurooppa –ohjelmista rahoitetaan liikennehankkeiden lisäksi eurooppalaisia energia- ja digihankkeita. Rahoitus mahdollistaa esimerkiksi nopeiden 5G-verkkojen sekä merikaapeleiden rahoittamisen. Koronaepidemia on entisestään korostanut nopeiden yhteyksien merkitystä ihmisille. Kuinka yritykset voivat innovoida tulevaisuuden ratkaisuja ja uutta 2020-luvun korkean osaamisen työtä voidaan luoda Eurooppaan, elleivät yhteydet ja esimerkiksi 5G-infrastruktuuri ja laajakaistayhteydet ole kunnossa?
Viime metreillä saimme neuvottelupakettiin mukaan myös ilmastotavoitteen: reilun 33 miljardin euron ohjelmasta 60 % tulee edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tärkeä voitto meidän kaikkien ja yhteisen pallomme puolesta!
Aiheesta uutisoi muun muassa Yle: Rail Balticalle turvataaan lisärahoitusta EU:lta, myös Suomen pääradan mahdollisuudet saada tukea vahvistuvat | Yle Uutiset | yle.fi
Lehdistön ja vähemmistöjen oikeudet vaarassa Puolassa ja Unkarissa
On ollut huolestuttavaa seurata, kuinka sekä Unkarissa että Puolassa vapaat tiedotusvälineet ovat vaarassa. Unkarissa itsenäinen, Fideszista vapaa radiokanava Klubradio ei saanut uutta lisenssiä medianeuvostolta. Medianeuvosto on myös Fideszin alaisuudessa. Tämä on todella sääli, sillä esimerkiksi tämä radiokanava tavoitti myös vanhemmat, pienituloisimmat sukupolvet, jotka eivät osaa hakea hallituksen propagandasta vapaata uutisointia netistä. Tämä todistaa kuinka vapaata mediaa vastaan hyökätään valtionjohdon puolesta sekä institutionaalisesti että rahallisesti.
Myös Puolassa vapaiden tiedotusvälineiden rahoitus on vaarassa. Puolan hallitus on esitellyt uuden veron mainostamiselle, joka käytännössä vie yksityisen median rahoituksen. Samanaikaisesti kansalliset tiedotusvälineet, jotka julkaisevat hallituksen linjan mukaista materiaalia, saavat valtiolta jopa 430 miljoonan lahjoituksen mainostulojen ja kansalaisten media veron lisäksi.
Tiedotusvälineiden kontrollin lisäksi olen huolissani sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemasta. Tällä viikolla Euroopan unioni julkaisi olevansa ”LGTBI freedom zone” eli alue, jossa seksuaalivähemmistöt voivat olla rauhassa. Tämä oli vastaiskuna Puolassa tapahtuneelle ilmiölle, jossa joitain alueita on kutsuttu “LGBTI vapaaksi alueeksi”. Joulukuussa 2019 Euroopan parlamentti tuomitsi vihapuheet ja -teot seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Keväällä 2020 tehdyssä tutkimuksessa paljastui, että seksuaalivähemmistöjen tilanne on sen sijaan vaikeutunut Puolassa. ”LGBTI freedom zone”-julkistuksen on tarkoitus olla merkki kaikille seksuaalivähemmistöön kuuluville henkilöille, organisaatioille ja aktivisteille, että Euroopan parlamentti on heidän puolellaan ja edistää heidän oikeuksiaan. Se on samalla myös merkki kaikille valituille poliitikoille, hallituksille ja päätöksentekijöille, että seksuaalivähemmistöjen diskriminaatio ei ole missään suhteessa samalla linjalla EU:n arvojen kanssa.
Euroopan datastrategiasta, aiheesta jonka parissa olen työskennellyt raportöörinä tiiviisti viimeisen puolen vuoden ajan, äänestettiin teollisuusvaliokunnassa helmikuun lopulla.
Sain raportille valiokunnassa erittäin vankan tuen:
68 puolesta
0 vastaan
10 tyhjää.
Mistä on kyse? Yhteiskunnan digitalisoituessa datan määrä kasvaa hurjasti. Verrattuna perinteisiin raaka-aineisiin datalla on valtava potentiaali – sen arvo kasvaa jaettaessa. Datataloudessa voidaan kehittää täysin uudenlaisia palveluita ja samalla vastata haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen tai kallistuvaan terveydenhuoltoon. Kokonaisuus on keskeinen osa EU:n tulevan vuosikymmenen digiprioiriteettejä, jonka myötä EU haluaa vahvistaa omaa ja yrityksensä ja kansalaistensa asemaa globaalissa digimaailmassa. Demokratisoituva, innovatiivinen ja yhteentoimiva digimaailma jossa yksilöjä kannustetaan hallitsemaan omaa digi-identiteettiään ja tietojaan – näin tiivistäisin EU:n tavoitteet.
Datastrategian avulla pyritään saamaan dataa on luotettavasti ja turvallisesti liikkeelle, pois siiloista makaamasta! Tätä varten EU rakentaa omaa datastrategiaansa. Parlamentti painottaa vahvasti ihmisten perusoikeuksia, yksityisyydensuojaa ja ihmiskeskeisyyttä. Tarvitsemme osaamista, yhteyksiä & infraa ja uudenlaisia mahdollisuuksia tehdä töitä, ilman että työoloja heikennetään. Markkinoiden reiluus on avainasemassa. Tavoitteena on luoda malli, jossa data liikkuu vastavuoroisesti ja yhdessä sovittujen pelisääntöjen ja turvallisuustoimien pohjalta kulloisenkin tarpeen mukaan eri kokoisten toimijoiden välillä, ilman että globaalit ja valtavan kokoiset digijätit haalivat kaiken hyödyn. Puhumme ”data-ekosysteemeistä”. Yhteentoimivuus on keskiössä.
Työ raportin parissa huipentuu maaliskuun lopun minitäysistunnossa, kun parlamentti äänestää raportista täysistunnossa. Vaikka tukea pitäisi löytyä, hieman se silti jännittää!
Median tila huolettaa – mallia Australiasta?
Median tila on puhuttanut myös menneen kuukauden aikana, pääosin Australian tapahtumien seurauksena. Ovathan median mainostulot valuneet viimeisen 20 vuoden aikana hälyttävän nopeasti isoille digialustoille, kuten Googlelle ja Facebookille. Vaikka tekijänoikeusdirektiivi tuo helpotusta mediataloille Euroopassa, itse kannatan, että myös Australian mallin mukaista neuvottelumekanismia (joka takaa mediataloille paremman neuvotteluaseman) pitäisi ajaa Eurooppaan! Mistä on kyse? Lue lisää aiheesta tämän linkin takaa.
Naissankarit pandemian eturintamassa – naisten päivän 8.3. blogi
Pandemia on tuonut räikeästi esille, miten ilman naisvaltaisten alojen tekemää työtä yhteiskunnat yksinkertaisesti pysähtyisivät. Sairaanhoitajat, siivoojat, myyjät ja hoitajat, jotka huolehtivat lapsista, invalideista ja vanhuksista, kohtaavat pandemian haastavimmat olosuhteet – usein ilman turvallisia työoloja, kohtuullista palkkaa tai yhteiskunnallista arvostusta.
Julkisilla instituutioilla on mielestämme velvollisuus toimia: tarvitsemme työtä ja esimerkkejä lasikattojen rikkomiseksi sekä stereotypioiden purkamiseksi, mutta myös poliittisia päätöksiä rakenteellisen epätasa-arvon korjaamiseksi.
Vaikka yhteiskunta modernisoituu, perityt roolimallit vahvistavat edelleen sitä, miksi niin monet naiset kantavat suhteettoman suuren osuuden perheen ja kodin korvauksettomasta hoivatyöstä. Myös hoivatyötä ammatikseen tekevien työelämäkysymyksissä on parantamisen varaa.
Todellinen muutos alkaa, kun hoiva ja kotitöiden vastuu jakautuu kodeissa, perheissä ja parisuhteissa tasaisemmin. Muutosta tulee opittujen roolimallien muuttuminen. Lapsen oppimat perityt roolimallitkin muuttuvat, kun tasa-arvoinen vanhempainvapaa on osa jokaisen eurooppalaisen kodin, perheen ja parin arkea. Tätä varten meidän on murrettava tabu perhevapaiden ympärillä. Esimerkillä on voimaa
’
Kaipaatko tekemistä viikonlopuksi? Alla kaksi tärppiä:
Miten tekoäly vaikuttaa työelämään? Olin moderoimassa S&D-ryhmän järjestämää kiinnostavaa webinaaria. Katso tallenne tämän linkin takaa.
Miten rahoitusjärjestelmä voi edistää ilmastotavoitteita ja vaikuttaa biodiversiteettiin? Rakastatko luontodokumentteja? Olin mukana kiinnostavassa WWF:n ja Euroopan parlamentin ilmastonmuutos-työryhmän tilaisuudessa aiheen tiimoilta, katso tallenne ja inspiroiva dokumentti tämän linkin takaa.
Tapahtumat ja tapaamiset helmi-maaliskuu
15.2. Haastattelu / Demokraatti-lehti
16.2. Itse järjestämäni webinaari yhteistyössä Kalevi Sorsa -säätiön kanssa; Demokratia ja digijätit-webinaari. Keskustelemassa Maija Mattila (Kalevi Sorsa -säätiö), Justin Nogarede (Foundation for European Progressive Studies FEPS), Werner Stengg (komission varapuheenjohtaja Margrethe Vestagerin kabinetin jäsen), Olli-Pekka Rissanen (valtiovarainministeriö), Leena Romppainen, (Effi ry) ja Jari Pekka Kaleva (Neogames).
16.2. Tapaaminen / AEGIS Europe / aiheena CAI
17.2. Puheenvuoro / Euroopan parlamentin Suomen toimiston järjestämä webinaari digipolitiikasta
17.2. Puheenvuoro / Vantaan Energian RoundTable: Miten suuret kaupungit voivat tehdä merkittäviä ilmastotekoja?
17.2. Puheenvuoro / Tiekartta vapauteen virtuaalinen kickoff
17.2. Uutishaastattelu / Euronews EU-US climate
18.2. Tapaaminen SITRA / Data governance act & Gaia-X
18.2. Tapaaminen Tony Sortall, Cicada / Roaming-regulaatio
24.2. Koillis-Vantaan demareiden koulutus
25.2. Puheenvuoro / Workshop-keskustelu Euroopan strategisesta autonomiasta / SDP:n eduskuntaryhmä
1.3. Tapaaminen ETUC / Data governance act
1.3. Tapaaminen Here maps / Data governance act
2.3. Tapaaminen / Liikenne ja viestintäministeriö / Tietoliiketoimintayksikkö & Tieto-osasto / Data governance act
2.3. Paneelikeskustelu / Our Planet: Too Big to Fail / European Parliament Intergroup on ‘Climate Change, Biodiversity and Sustainable Development’ /
3.3. Puheenvuoro / Nasima Razmyarin kampanjawebinaari
3.3. Puheenvuoro / Nordic Council webinar on Digitalisation
3.3. Tapaaminen / Vesa Terävä, Euroopan komissio
4.3. Tapaaminen / INNOPAY / Mariane ter Veen & Eric Poll / data governance act
8.3. Tapaaminen / Elinkeinoelämän keskusliitto /MEP-dialogi
8.3. Tapaaminen / EDRI / Jan Penfrat / Senior Policy Advisor / WTO e-commerce JSI
8.3. Tapaaminen / Metsägroup / Tytti Peltonen / Jari Voutilainen
9.3. Tapaaminen / Kauppalehden EU-toimittaja Saara Koho
9.3. Suomen S&D-delegaation pressikahvit
10.3. Tapaaminen / Tapaaminen Ville Kopra / TEM
10.3. Tapaaminen / Elisa / Roaming-regulaatio
10.3. Tapaaminen / Suomen Akatemia / Heikki Mannila
10.3. Haastattelu / Heta Hassinen / STT
10.3. Tapaaminen / Lauri Voionmaa / VNK
10.3. Instalive / Emma Kivikangas
11.3. Etävierailu / Lahden lyseo
11.3. Tapaaminen Christophe Kiener / Euroopan komissio
11.3. Tapaaminen / SITRA / Data governance act
