Datatalouden merkitys Euroopan taloudelle ja työllisyydelle nousee keskeiseksi 2020-luvulla. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) painottaa, miten uuden teollisuudenalan satojen miljardien hyödyt eivät saa valua monopolien käsiin. Eurooppaan tarvitaan Kumpula-Natrin mukaan sääntöjä ja investointiohjelmia, että tasa-arvoisemmat ja reilummat digimarkkinat voidaan saavuttaa, ja että datatalouden hedelmistä kykenevät nauttimaan niin yksittäiset ihmiset, julkinen sektori kuin yrityksetkin kokoon katsomatta.
– Koronapandemian ja ilmastotaistelun keskellä on tärkeää kysyä, miten Eurooppa pärjää jatkossa. Meidän on nähtävä, mistä kasvu syntyy 10-20 vuoden aikatähtäimellä. Uskon teknologian voimaan. Dataa kerätään koko ajan enemmän jokaisella sektorilla esimerkiksi satelliiteista, maataloudesta, autoteollisuudesta ja sairaaloista. Tekoälyn ja datan synnyttämä datatalous luo valtavan kasvupotentiaalin suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille, europarlamentaarikko Kumpula-Natri painottaa.
– Kasvupotentiaalin hyödyntäminen edellyttää, ettemme anna tämän satojen miljardien markkinan valua jättimäisten digimonopolien käsiin! Tällä hetkellä digitalisaation kehityssuunta ei ole täysin omissa käsissämme. Nyt Eurooppa on luomassa uutta ajattelutapaa data-aikakaudelle. Tämän digitaalisen maailman on kyettävä hyödyttämään kaikkia sen osapuolia: yksilöitä, julkista sektoria ja yrityksiä kokoon katsomatta. Mitään yksittäistä suurta portinvartijaa ei saa päästää päättämään, mitä dataa liikkuu minnekin ja miten kukakin voi hyötyä siitä! Datan jakamista on edistettävä lisäämällä vastavuoroisuutta, luottamusta ja yhteentoimivuutta. Etenkin PK-yritykset tarvitsevat tukea hyötyäkseen digitalisaatiosta!
”Emme puhu vain rahasta ja työpaikoista. Euroopan unionin on kiinnitettävä huomiota siihen, että vahvistamme yksilöiden ja esimerkiksi työntekijöiden asemaa. .”
Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina mietinnöstä Euroopan datastrategiaksi. Mietintö muodostaa europarlamentin kannan Euroopan komission vuonna 2020 julkaisemaan suunnitelmaan, jossa määritellään EU:n askelmerkit ja lainsäädäntöesitykset digi- ja datatalouden aikakaudelle.
Kyseessä on merkittävä teollisuuspolittinen hanke: Datatalouden arvon ennustetaan kasvavan EU:ssa 829 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä, eli noin kuuteen prosenttiin koko unionin bruttokansantuotteesta (2,4% vuonna 2018). Parlamentti antoi Kumpula-Natrin valmistelemalle mietinnölle vankan tuen: Puolesta äänesti 602, vastaan 8 ja tyhjää 78 europarlamentaarikkoa. Mietinnössä raportöörinä, eli koko parlamentin vastuuhenkilönä toiminut Kumpula-Natri painottaa miten EU:n on uskallettava satsata rohkeasti tulevaisuuteen.
– Mutta emme puhu vain rahasta ja työpaikoista. Euroopan unionin on kiinnitettävä huomiota siihen, että vahvistamme yksilöiden ja esimerkiksi työntekijöiden asemaa. Parlamentti vaatii, että työntekijöiden on saatava tietää mitä tietoa ja tilastoja heistä kerätään ja miten heidän suorituksiaan mitataan. Emme halua herätä kymmenen vuoden päästä siihen, että teknologinen kehitys on johtanut orwellmaisiin dystopioihin, jossa kaikkea toimintaamme arvioidaan jatkuvasti. Meidän on määriteltävä kehitykselle suunta, jossa esimerkiksi reaaliaikaisia julkisia palveluita luodaan ihmisiä ja heidän tarpeitaan sekä elämänlaadun parantamista varten – ei heitä vastaan.
Parlamentin mietinnössä painotetaan lisäksi osaamisen ja tarvittavan infrastruktuurin merkitystä sekä datatalouden roolia ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle.
– Tekoälyä ja dataa tarvitaan koronan kaltaisien akuuttien kriisien ratkaisemiseen, esimerkiksi rokotekehitykseen. Samalla se on myös aivan välttämätön työkalu, kun torjumme ilmastonmuutosta. Kun kykenemme mittaamaan ja mallintamaan tehokkaasti päästöjä ja ilmastotoimien vaikutuksia kaikilla sektoreilla, saamme myös tuloksia. Tutkimusten mukaan ICT-sektorin positiivinen kädenjälki on vuonna 2025 kymmenkertainen sen hiilijalanjälkeen verrattuna, jos hyödynnämme sitä oikein.
Uutiskuvaa aiheesta löytyy tämän linkin takaa.
