Teollinen vallankumous loi tarpeen rakentaa yhteiskuntaan turvarakenteita, kun tuotantotavat muuttuivat – ja työn tekemisen tapa maatilalta tehtaisiin. Syntyi ammattiliittoja ja työväen koulutusta. Sittemmin olemme liikkuneet kohti palveluyhteiskuntaa ja nyt valtavalla vauhdilla tietoyhteiskuntaan, alustatalouteen ja teknologisiin mullistuksiin, jotka ovat muuttaneet tapojamme kommunikoida, käyttäytyä ja jopa ajatella – enemmän ja nopeammin kuin ehkä haluamme tunnustaa.
Teknologia mahdollistaa yhä enemmän. Onko ihmisten suojeluun tarvetta enää? Vai tarvitaanko juuri nyt tänä aikana työväen suojelua? Alustatalous on luonut uusia ”työntekijöiden” joukkoja, joita on vaikea lokeroida perinteisiin määritelmiin. Sääntöjä tehdään hitaasti. Ruotsissa työntekijäliitot löysivät sopimuksen ruokalähettifirman kanssa. Lähetit pääsivät työehtojen piiriin. Britanniassa puolestaan korkein oikeus linjasi, että Uber-kuskit ovat työntekijöitä, eivät yksinyrittäjiä. Oletan, että vastaava kehitys nähdään pian Suomessakin ja tätä tulee edistää.
Mutta alustatyöntekijät eivät ole digitalisaation loppu. Päinvastoin. Uuden teknologian ja tekoälyn avulla ihmisistä kerätään jatkuvasti enemmän ja enemmän dataa, eli digitaalista tietoa. Tätä tietoa voidaan käyttää innovoiden tuottavuuden ja palvelujen kehittämiseksi, ja samalla työntekijän eduksi. Pahimmillaan dataa voidaan kuitenkin käyttää jopa työntekijää vastaan.
Maailmalta löytyy jo nyt valtavasti esimerkkejä, jotka ovat epäeettisiä eivätkä enää kunnioita työntekijän perusoikeuksia ihmisenä. Tekoälyn avulla voidaan analysoida, millä äänensävyllä työntekijä palvelee asiakasta. Tietokoneella työskentelevien näppäilynopeutta ja eri sovelluksissa viipymistä voidaan rekisteröidä sekuntin tarkkuudella. Käytössä on jopa varastotyöntekijöiden kättä ohjaavia robottikäsiä, jotka tekevät työntekijän puolesta liikeradan päätökset. Ihmisen rooliksi jää seurata liikkuvaa robottia. Ja tämä voi olla vasta alkua.
”Emme halua Suomeen ja Eurooppaan valvontayhteiskuntaa.”
Emme halua Suomeen ja Eurooppaan valvontayhteiskuntaa. Euroopan komissio julkisti juuri vapun alla esityksensä EU:n tekoälylainsäädännöstä. Siinä on myös suojaavia esityksiä työntekijän hyväksi. Esityksen mukaan tekoälysovellusten käyttö rekrytoinneissa tai työntekijöiden valvomiseen kuuluvat sääntelyssä korkean riskin alaisuuteen, eli niiden käyttö on sallittua vain tiukoin reunaehdoin ja valvotusti. Toimivassa yhteiskunnassa ihmistä tai työntekijää ei saa nähdä vain osana konetta, datan lähteenä tai valvonnan kohteena. On löydettävä ne periaatteet, joiden avulla teknologia valjastetaan enemmänkin tukiälyksi, ei työntekijän alistamiseksi. Luulen, että tämän vapun jälkeenkään ei työväeltä tehtävät lopu työntekijöiden suojelemiseksi.
Onnistuin sisällyttämään Euroopan parlamentin kannaksi Euroopan datastrategiaan, että työntekijän on aina saatava tietää mitä dataa hänestä kerätään ja mihin käyttötarkoituksiin. Sen sijaan että järjestäytymistä puretaan, pitäisi työntekijöiden edustajien voida osallistua entistä tiiviimmin työpaikkojen digipolitiikan suunnittelemiseen, työn kehittämiseen ja mukaan uusien teknologioiden hyödyntämiseen. On koko yhteiskunnan etu, että työntekijöillä ja työnantajilla on korkea osaaminen hyödyntää teknologiaa oikein. Erityisesti Pk-yritysten osaamisen lisäämiseen halusimme myös panostaa, kun muodostimme parlamentin kantaa johdollani. Osaavat suomalaiset luovat pohjaa työpaikoille ja innovaatioille.
Miapetra Kumpula-Natri
Europarlamentaarikko S&D
Kirjoitus on julkaistu vappuna 2021 Kalevassa, Aamulehdessä ja Ilkka-Pohjalaisessa.
