Tänään 3.5. vietetään kansainvälistä lehdistönvapauden päivää, ja muistutetaan riippumattoman, vapaan median merkityksestä. Asia, jonka otamme usein itsestäänselvyytenä Suomessa, ei valitettavasti edelleenkään ole sitä kaikille. Vaikka Suomi jatkaa hienosti toisena vuonna peräkkäin lehdistönvapausindeksin kakkosena, heti Norjan jälkeen, kaikilla EU-mailla ei mene hyvin. Bulgaria on vasta sijalla 112, Unkari 92. ja Puola sijalla 64. Euroopan parlamentti on jo pitkään ilmaissut huolensa tästä kehityksestä ja siitä, että EU:n perusarvot ovat vaarassa.
Medianvapauden heikentyminen ei ole vähäpätöinen asia, vaan toimiva ja vapaa, pluralistinen media on koko länsimaisen demokratian toimintaedellytys. Mielipiteenvapaus ja mediavapaus onkin kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen, ja Euroopan parlamentti tekee aktiivisesti työtä näiden oikeuksien turvaamiseksi sekä EU-maissa että globaalisti. Oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi parlamentti hyväksyi uuden mekanismin, jonka avulla jäsenmaita voidaan sanktioida, jos ne toimivat EU:n arvojen vastaisesti. EU-rahoitusta ei tule myöntää tahoille, jotka rikkovat unionin perusperiaatteita ja arvoja vastaan!
Riippumattoman tiedonvälityksen ja median arvo on kasvanut erityisesti koronapandemian aikana, mutta hyvää journalismia ei tehdä ilman riittävää rahoitusta. Käytännön tasolla meidän tulee jatkossa turvata paremmin uutistalojen rahoituspohja. Isot digialustat, kuten Google ja Facebook, syövät rahoitusta perinteiseltä medialta ja laadukkaalta journalismilta. Suomessakin viime vuonna 60 prosenttia mainosrahoituksesta meni ulkomaisille alustoille. EU pyrkii lainsäädännöllä suitsimaan digijättien toimintaa ja tuomaan ne neuvottelupöytiin tekijänoikeusdirektiivin avulla. Suomessa uutismediatuki on Pohjoismaihin verrattuna pieni; esimerkiksi viime vuonna uutismediatukia jaettiin Tanskassa yhteensä 100 miljoonaa ja Suomessa 8 miljoonaa.
Toinen erityisen merkittävä asia vapaan lehdistön turvaamiseksi on toimittajiin kohdistuvan uhkailun, häirinnän ja maalittamisen saaminen kuriin. Toimittajien työn häirintä ei uhkaa vain heidän omaa työtään ja turvallisuuttaan, vaan koko sananvapauden toimivuutta. Suomessa ensiaskelia on jo otettu uhkailun hillitsemiseen ja oikeusministeriössä on vireillä hanke laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Tällöin uhrin ei tarvitse itse nostaa syytettä, kun uhkaus liittyy työtehtäviin.
Työtä riittää siis Suomen, EU:n ja maailman tasolla – jatketaan sitä yhdessä. Tänään kiitos kaikille toimittajille merkittävästä roolistanne sananvapauden edistäjinä!
