EU ei halua tekoälydystopiaa. Tekoälyn on luotava hyötyä ihmisille.
CHRISTIAN GUTTMANN kirjoitti (HS Mielipide 24.4.), kuinka hänen tulkintansa mukaan tekoäly on Euroopassa kompastumassa sääntelyyn. Saman päivän lehdessä (HS Ulkomaat 24.4.) kerrottiin laajasti, miten Kiina jo nyt sulkee miljoonia uiguureja työleireille käyttäen hyödyksi massavalvontaan suunnattua tekoälyä, ja miten tästä tekoälystä on syntymässä Kiinalle myyntivaltti esimerkiksi Afrikkaan.
TEKOÄLYLLÄ on valtava potentiaali esimerkiksi tieteen läpimurroissa, innovaatioiden mahdollistajana, sairauksien selättäjänä, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja palvelujen kehittämisessä, myös julkisella puolella. Päättäjien vastuulla on varmistaa, että tekoälyn käyttöönotto on arvojemme mukaista: turvallista ja ei syrjivää.
Tekoäly pohjaa oppimisensa dataan, eli olemassa olevaan digitalisoituun tietoon. Emme halua, että tekoälyyn pohjautuva päätöksenteko toistaa yhteiskunnassamme vallitsevia syrjiviä rakenteita esimerkiksi naisten aseman tai vähemmistöjen suhteen. Emmekä Euroopassa ensinkään halua, että tekoälyn käyttö kääntyy Kiinan esimerkin mukaisesti maan laajuiseksi ”Big Brotheriksi”, jossa valtio valvoo ihmistä. Päinvastoin.
”Tekoälyn, kuten digitalisaation laajemminkin, on luotava hyötyä ihmisille. Tämä on EU:n tekoälysääntelyn keskeinen tavoite.”
DEMOKRATIASSA ihminen valvoo niin valtiota kuin markkinoita. Tekoälyn, kuten digitalisaation laajemminkin, on luotava hyötyä ihmisille. Tämä on EU:n tekoälysääntelyn keskeinen tavoite. Kannustuksen ja kokeilumahdollisuuksien lisäksi esityksessä on myös selkeyttäviä sääntöjä siihen, miten käyttää tekoälyä turvallisesti silloin kun sen käyttö voi vaarantaa yksilön perusoikeuksia.
Lisäksi esityksessä linjataan, mihin tekoälyn kaltaista tekniikkaa ei tule käyttää ollenkaan. Kieltokategoriassa on esimerkiksi kasvotunnistuksen jatkuva käyttö julkisessa tilassa sekä sovellukset, jotka hyväksikäyttävät haavoittuvia ihmisryhmiä ja voivat näin johtaa fyysiseen tai henkiseen vahinkoon.
Komission viime viikolla julkaisema tekoälyesitys siirtyy seuraavaksi Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin jäsenmaille neuvoston käsittelyyn.
Keskustelen viikoittain Brysselissä ja kansainvälisissä tilaisuuksista tekoälyn kehityksestä Euroopan näkökulmasta. Yhteisiä sopimuksia tekoälyyn ja datan hallintaan odotetaan niin teollisuusmaiden järjestö OECD:stä kuin osana kauppasopimuksiakin.
Suomessa on paljon erityisosaamista tekoälyn suhteen, ja tunnistan valtavan potentiaalin kulkea kärjessä. Kajaanin Lumi-laskentakeskus on ainakin hetken maailman nopein supertietokone. FCAI-tutkimusverkosto toimii vahvasti EU:ssa, ja Suomessa on monia start-upeja, myötämielinen lainsäädäntö ja hallinto, jotka mahdollistavat paljon.
KEHOTAN osallistumaan laajasti lainsäädäntötyöhön ja kertomaan odotuksista ja näkemyksistä niin kansallisille kuin EU-poliitikoillekin. Hyvällä lainsäädännöllä ja panostuksilla digitalisaatioon, infraan, tekoälyn osaamiskeskuksiin ja kansainväliseen yhteistyöhön meistä ei tule vain tekoälyä passiivisesti hyödyntävä manner, vaan pelisääntöjä ja sovelluksia tekevä ja hyödyntävä menestyvä alue maailmassa.
Miapetra Kumpula-Natri
europarlamentaarikko (sd)
Euroopan parlamentin tekoälyvaliokunnan 1. varapuheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 1.5.2021
