Hurraa – Euroopan parlamentti alkaa avautumaan ja voimme yli 1,5 vuoden jälkeen ruveta järjestämään tapaamisia kasvokkain! Vaikka vierasryhmät eivät vielä ole sallittuja niin parlamentille voi jo kutsua yksittäisiä sidosryhmien edustajia, ja tämän huomaa myös mukavasti lisääntyneestä puheensorinasta parlamentin käytävillä. Turvaväleistä ja kasvosuojista pidetään toki vielä kiinni.
Pandoran paperit -tietopaljastukset järisyttivät meitä tällä viikolla. Veroparatiisitoiminta on edelleen järkyttävän laajaa. Aihe ehti onneksi parlamentin keskusteluun ja hihat on jo kääritty: paljon on vielä tehtävää! Suomessa ollaan toteuttamassa hallitusohjelman 29 kohdan toimia, mikä on erinomaista ja konkreettista! EU tasolla voimme huolehtia esimerkiksi siitä, että niin sanottu veroparatiisisen musta lista olisi kattavampi. Lisäksi yritysten omistajatietojen pitäisi olla paremmin saatavilla, ja suuryritysten maakohtaiset veroraportit julkisia. Odotan myös EU komission loppuvuodesta esittävää tehokasta veronkiertodirektiivin päivitystä, jolla puututtaisiin laajemmin pöytälaatikkoyhtiöihin.
Energian hinnan rakettimainen nousu monissa EU-maissa huolestuttaa, eikä vielä ole edes talvi. Puhuin tämän viikon täysistunnossa myös energian hintojen noususta. Olen pahoillani niiden eurooppalaisten puolesta, joiden koteihin lämmitys tai sähkö tulee edelleen fossiilisista polttoaineista ja he siksi ovat riippuvaisia niiden hintapiikeistä.
Parlamentti hyväksyi myös Arktisen strategian – kiinnostus meille suomalaisille läheistä aluetta kohtaan lisääntyy, mukaan tulee myös geopolitiikka, mutta lisäksi myös ymmärrys muutoksista, ja siitä, mitä jäiden sulaminen aiheuttaa.
Fit for 55 ja energian hintojen nousu: Olen saanut tehtävän liittyen talven suureen Fit For 55 -ilmasto- ja energialakipakettiin. Toimin S&D-ryhmäni vastaavana energiavaliokunnassa koskien kahta lainsäädäntöä: ETS:ää, eli päästökauppalainsäädäntöä, sekä MSR:ää, markkinavarausreserviä eli kuinka paljon päästöoikeuksia voidaan ottaa sivuun reserviin. Näihin palataan tulevien kuukausien aikana moneen kertaan!
Puhuin tämän viikon täysistunnossa myös energian hintojen noususta. Olen pahoillani niiden eurooppalaisten puolesta, joiden koteihin lämmitys tai sähkö tulee edelleen fossiilisista polttoaineista ja he siksi ovat riippuvaisia niiden hintapiikeistä.
Meidän tulee tälle talvelle hakea välittömästi toimia, jotka auttavat eurooppalaisia kuluttajia ja pienyrittäjiä. Komissiolta on ensi viikolla tulossa toimintaohjelmia. Odotamme näitä todenteolla!
Meidän täytyy pitää määrätietoinen energiasiirtymän suunta, että pääsemme parempaan tilanteeseen: jos ei ensi talvena, niin sitä seuraavana talvena, ainakin tulevina talvina.
Meidän täytyy pitää määrätietoinen energiasiirtymän suunta, että pääsemme parempaan tilanteeseen: jos ei ensi talvena, niin sitä seuraavana talvena, ainakin tulevina talvina.
Ma 11.10. State of the Union -webinaari: Mitä EU:lle kuuluu juuri nyt? Maanantaina 11.10. klo 18 alkaen pidän State of the Union -webinaarin Facebookissa, jossa oman puheeni lisäksi kuullaan asiantuntijapuheenvuorot tulevan talven kuumista EU-asioista: EU:n toimintakyvystä, tekoälystä ja digitalisaatiosta ja ilmastonmuutoksesta.
Puhumassa ovat Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Antti Ronkainen, Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila ja Saidotin toimitusjohtaja Meeri Haataja.
Kolme kommenttipuheenvuoroa aiheiden jälkeen tulee antamaan: Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto, valtiosihteeri Pilvi Torsti sekä Sitran kestävyysratkaisujen johtaja Mari Pantsar.
Katso lisätietoja Facebook-tapahtumasta ja tule kuulolle maanantaina!Tiesithän, että klikkaamalla Facebook-tapahtumassa ”Kiinnostunut” tai ”Osallistun”, saat ilmoituksen omaan Facebookiisi kun webinaari alkaa. Webinaarista jää myös tallenne.
EU:n ja Yhdysvaltojen tulevaisuuden suhteet: Nykypäivän haasteiden edessä on elintärkeää, että teemme yhteistyötä muiden demokratioiden kanssa. Näin olemme vahvempia puolustamaan omia arvojamme ja turvallisuuttamme. Ilmastonmuutos, teknologinen murros sekä jännitteet kansainvälisessä kaupassa ovat vain muutamia esimerkkejä poliittisista kysymyksistä, joissa meillä ei ole varaa riidellä, vaan joissa meidän täytyy rakentaa yhteistyötä yli Atlantin. Syyskuun lopussa Pittsburghissa pidetty Trade and Technology Council [EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja teknologianeuvosto] on erittäin lupaava askel kohti syveneviä transatlanttisia ratkaisuja näissä tärkeissä kysymyksissä muutaman hankalan vuoden jälkeen. Jos TTC onnistuu löytämään tavat, joilla voimme yhdessä taistella ihmislähtöisen tekoälyn puolesta, ohjata uusia ja disruptiivisia teknologioita, löytää yhteisiä hyviä standardeja, tukea markkinoita vihreän teknologian käyttöönotossa päästöjen vähentämiseksi ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi, emme tällöin saa aikaan ainoastaan ”Bryssel-vaikutusta”, vaan vielä parempaa; saamme aikaan transatlanttisen vaikutuksen: ilmaston, demokratian, ihmisoikeuksien ja säädyllisten työolojen puolesta.
Pidän myös tervetulleena presidentti Bidenin päätöstä tuoda Yhdysvallat takaisin kansainvälisiin organisaatioihin: sitä todellakin tarvitaan. Transatlantic Legislative Dialogue-hankkeen [TLD, meppien suhteista amerikkalaisiin lainsäätäjiin vastaava hanke Euroopan parlamentissa] varapuheenjohtajana toivotan tervetulleeksi tänään keskustelemamme mietinnön vaatimuksen perustaa teknologiaan ja kauppaan keskittyvä alavaliokunta TLD:n alle. Se täydentäisi TTC:n toimeenpanevaa työtä ja samalla ylläpitäisi asian demokraattista valvontaa Euroopan parlamentissa.
Kauppalehden tilaajilla on myös mahdollista lukea lehdestä kommenttejani siitä, mitä TTC tarkoittaa EU:n ja USA:n tulevaisuuden suhteille.
Tarvitseeko tekoäly sääntöjä? Olin keskustelemassa syyskuun lopussa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa siitä, tarvitseeko tekoäly sääntöjä. Tällä hetkellä tekoälyä ei koske mikään oma lainsäädäntö Suomessa tai Euroopan unionissa. Nyt kuitenkin olemme parlamentissa tehneet ehdotuksen tekoälyn sääntelyn toteuttamiseksi. Parlamentin tekoälyvaliokunnan varapuheenjohtajana minulla on asiaan paljon annettavaa.
Mikä oikein on tekoäly, jota yritämme säädellä? Miksi sitä on hyvä säädellä ja miten tekoäly vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Mikä on Euroopan ja eurooppalaisten arvojen rooli Yhdysvaltojen sekä Kiinan välissä, kun tekoälyä aloitetaan rajoittamaan. Katso keskustelu tästä.
Jakso on kuunneltavissa kätevästi myös Spotifysta! Mikäli haluat kuunnella ruotsinkielistä keskustelua tekoälystä ja sen säätelystä, kannattaa kuunnella Proddigpoddenia, jossa olin vieraana.
Juhlapuhe Suomen Lottaperinneyhdistyksen lottaperinnepäivien valtakunnallisessa pääjuhlassa: Sain kunnian pitää 3.10. Vaasassa juhlapuheen Suomen Lottaperinneyhdistyksen lottaperinnepäivien valtakunnallisessa pääjuhlassa. Lotat ovat huikea osa Suomen puolustuksen ja myös Suomen naisten historiaa! Haluan vielä toivottaa onnea Vaasan lottaperinneyhdistys 20 vuotta sekä onnittelut myös puheenjohtaja Tuula Harjunpäälle!
Jos minun täytyisi kiteyttää lottaliike yhteen lauseeseen, valitsisin: ”yhteiskuntavastuu läpi vuosikymmenien”. Sodan aikana lotat auttoivat heikompiosaisia; lapsia, vanhuksia, sotapakolaisia ja sairaita. Kun miehet lähtivät rintamalle, ottivat naiset vetovastuun kotona. Kuten tiedämme, sota ei ole vain rintamalla. Se on läsnä kotona, kouluissa, kaduilla ja kaupoissa läsnä. Vastuunkanto; se oli ajankohtainen teema silloin ja se on sitä edelleen. Sodan hetkellä ei ollut aikaa jäädä makaamaan, vaan suomalaiset naiset tarttuivat toimeen ja pitivät huolta kotirintamasta.
Pääset lukemaan juhlapuheeni verkkosivuilta. Löysitkö historiasta jotakin uutta itsellesi?
Harjoittelijaksi Euroopan parlamenttiin? Sosialidemokaattiseen S&D-ryhmään Euroopan parlamentissa haetaan ensi kevääksi harjoittelijoita! Hakuja löytyy parlamentin sivuilta monia, mutta erityisesti näihin haetaan suomalaisia: Francis Vals -harjoittelu, FEMM, LIBE, JURI ja CULT -valiokuntiin keskittyvä Ghilardotti-harjoittelu sekä Press & Communication -puolelle keskittyvä Indivitual-harjoittelu.
Harjoittelujakso alkaa helmikuun 2022 puolessa välissä ja haku päättyy 29.10. Harjoittelijoiden tulee olla 18-35-vuotiaita, jakaa sosialidemokraattiset arvot ja osata joko englantia tai ranskaa.
