Gott liv i Finland och i Europa!
Hyvää elämää Suomessa ja Euroopassa…
Hyvät kuulijat,
Olen iloinen mahdollisuudesta osallistua tilaisuuteen, joka järjestetään täällä Vaasassa. On hienoa nähdä teitä näin paljon paikan päällä.
Jag är glad att få vara i Vasa med er idag. Jag vill tacka justitieministeriet att jag kan delta med i dethär tillfälle och diskutera om Europas framtid och demokratin.
Det är viktigt att diskutera lokalt även om europeiska ärenden.
Puheenvuoroni aiheeksi sain ”demokratian tulevaisuus Euroopassa”. Ajankohta ei voisi olla motivoivampi. Euroopan tulevaisuuskonferenssissa on kyse juuri kuulemisesta ja osallistamisesta mukaan keskusteluun siitä, miten EU:ta tulisi kehittää tulevaisuudessa.
Jag kom hem bara sent på lödrag kväll från Strasbourg där efter europaparlamentens plenum veckan var konferens plenum om Europas framtid.
Representanter… meppar som jag, nationella parlamentariker, representanter från regionkommittéen som bestå av locala politiker, samt regeringen och komissionen. Men också – på första gången – medborgare! Och – jag vill understreka: många unga!!
Terveisiä toisesta tulevaisuusfoorumin täysistunnosta Strasbourgista viikonlopulta. Sopii erittäin hyvin kuulla lähekkäin puheenvuoroja siellä ja eurooppalaisia täällä!
Tulevaisuuskonferenssin tarkoitus on olla kansalaislähtöinen. Tulevaisuuskonferenssi voi toimia esimerkkinä mahdollisesti myöhemmin järjestettäville foorumeille. On tärkeää, että tilaisuuksia on lähellä kansalaisia ja myös nettialusta on kaikkien kommentoitavissa, jotta moni voi osallistua ja jotta näkemykset edustavat mahdollisimman laajalti eurooppalaosoa, jotta konferenssi ei rajaudu EU-aktiivien piiriksi. Konferenssin tueksi on rakennettu 800 kansalaisen keskustelupaneelit.
Ei olisi asiaa, jota EU ei koskettaisi tai joka ei koskettaisi EU:ta nykypäivänä ja teemme päätöksiä, jotka koskettavat 450 miljoonan ihmisen elämää ja arkea.
Hyvät kuulijat,
Omassa puheenvuorossani en lähde maalailemaan kaikkia EU:n tulevaisuuden kuvia vaan keskityn niihin elementteihin, jotka katson tärkeiksi demokratian kehitykselle.
Euroopan unionin ydin on demokratia. Kansanvalta on unionin yksi perusarvoista ja kirjattu unionin perussopimukseen artiklaan kaksi. Kaikki jäsenmaat liittyessään unioniin ovat sitoutuneet yhteisiin arvoihin. Unioni on arvoyhteisö, ja arvot toimivat jäsenmaita yhdistävänä tekijänä.
EU on 27 jäsenmaasta muodostuva yhteisö. Jokaisessa maassa kansalaiset valitsevat omat päättäjänsä eduskuntiin ja edelleen muodostaa hallitukset. Näin myös paikallistasoilla kaupunkien ja kuntien valtuustoihin. Kansalaiset käyttävät vaaleissa demokratialle keskeistä äänioikeutta eri tasoilla.
Myös joka viides vuosi pidettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa käyttävät kansalaiset äänioikeuttaan valitsemalla Euroopan parlamentin edustajat suoraan. Euroopan parlamentti on toinen unionin lainsäätäjä jäsenmaiden ministereistä koostuvan neuvoston ohella.
Vaikka monesti puheenparsi kulkee niin, että EU:hun lähdetään ”sinne Brysseliin”: EU-politiikka ei ole ulkopolitiikkaa! Unioni vaikuttaa monella tavalla kansalaisten arkeen ja maailmankin politiikkaan. Unionissa säädetyt asetukset ja direktiivit ovat jäsenmaita sitovia – jäsenmaat ja parlamentti tekevät lainsäädäntöä yhdessä. Ne vaikuttavat meihin eurooppalaisiin, yhteiskuntiimme, yrityksiimme. Me saamme itse vaikuttaa myös kansainvälisessä maailmassa. EU:lla on demokraattinen järjestelmä vaikuttaa – ja oma kokomme on lähes viidennekseen maailman taloudesta! Vaikutamme myös muihin yrityksiin miten me täällä toimivat, puhutaan EU:n demokratian vaikutuksesta maailmaan!
Demokratian kannalta nyt ja tulevaisuudessa ytimessä ovat vapaat vaalit. Erityisesti Euroopan unionin kohdalla, jottei unionia koeta ulkopuolisena, on tärkeää, että kansalaisilla on riittävästi tietoa unionin asioista! EU asioita on esitettävä helposti ymmärrettävällä tavalla. Tämä on tärkeää myös Euroopan parlamentin vaalien äänesaktiivisuuden kannalta. Suomessa äänestysaktiivisuus on eurovaaleissa ollut presidentinvaaleja sekä eduskunta- ja kuntavaaleja matalampi. Vuodesta 2004 äänestysaktiivisuus eurovaaleissa on ollut noin 40 prosentin luokkaa.
Hyvät ystävät, kära vänner,
Demokratia kytkeytyy tiivisti oikeusvaltioon: siihen,
- että kansalaiset voivat luottaa heidän oikeuksiensa toteutumiseen,
- että viranomaisten toiminta perustuu lakiin, ja
- että oikeuslaitos toimii riippumattomasti, ja
- ettei valtaa pitävät aseta itseään lain yläpuolelle.
Oikeusvaltioperiaate on kansanvallan ohella unionin yksi perusarvoista.
Oikeusvaltiossa kansalainen voi vapaasti ilmaista mielipiteensä ja media toimia riippumattomasti. Oikeusvaltio on perusta hyvinvoivalle ja demokraattiselle yhteiskunnalle.
(Jag tror att det är inte för mycket betånat rättstatprinsipen även i 3 taltur i rad nämnde den)
EU:lla on mahdollisuus ottaa käyttöön eri toimia, joilla suojella oikeusvaltioperiaatetta. Tarvittaessa kaikkia oikeusvaltiomekanismeja on voitava käyttää. Jos rikkomuksiin ei puututa, murennamme unionin yhteistä arvopohjaa, yhtenäisyyttä ja toimintakykyä.
Demokratialle keskeinen on riippumaton ja moniääninen media. Median rooli on yhtäältä informoiva, asioista uutisoiva ja toisaalta, sen rooli on kriittisesti tarkastella, herättää keskustelua ja tuoda esiin väärinkäytöksiä. Tutkiva journalismi tuo esille yhteiskunnan epäkohtia ja pitää silmällä vallan pitäjiä. Valtavan tärkeää työtä on tehty esim veroparatiisipaljastuksissa.
Euroopan komission mukaan vuonna 2020 EU:ssa raportoitiin yli 900:ään toimittajaan ja mediatyöntekijään kohdistunutta hyökkäystä.
Emme voi vain katsoa esim Afganistanin vapaan median murentumista ja toimittajamurhia. Myös Euroopassa toimittajia on murhattu.
Kenenkään toimittajan ei pidä asettaa vaaraan omaa henkeään tai edes henkistä jaksamistaan työnsä vuoksi. Ei Suomessakaan. Tiedämme että täälläkin alkaa painostus, kun toimittaja kirjoittaa vaikeista aiheista. Toimittajien turvallisuudesta tulee erityisesti huolehtia. Jos toimittajien työ käy vaaralliseksi eikä sitä uskalleta enää tehdä vaarannamme myös demokratian.
Median hiljentyminen on yhteiskunnan hiljentymistä!
Yhtäältä kun on tärkeä alleviivata median merkitystä demokratialle nyt ja tulevaisuudessa, niin samalla on hyvä korostaa myös median vastuuta totuuden mukaisen tiedon välittämisestä. Median vaikutusvalta yhteiskuntaan on huomattava, koska vaikutusta on sillä, mitä asioita media nostaa esille ja miten asioista uutisoidaan.
Komissionens president Ursula van der Layen lovade att komissionen skall föreslå en Media Freedom Act. Förslaget borde vara färdig nästa år. Acten borde försäkra fritt oberoende media.
Yksi ajankohtainen lehdistönvapauteen liittyvä kysymys liittyy alustatalouteen ja internettiin, josta yhtä useammin saamme tietoa ja jossa keskustelemme?
Hyvin ajankohtainen kysymys on, missä määrin alustayhtiöt voivat arvioida ja kritisoida sisältöä alustoillaan. Yhtäältä on tärkeää, että esimerkiksi valeuutisten leviämistä voidaan hallita. Toisaalta, emme myöskään halua tilannetta jossa alustamonopolit alkavat sensuroida keskustelua. Tämän tasapainon hakemiseksi ja ratkaisemiseksi riittää vielä töitä. Tarkempana kohteena juuri käynnissä olevassa työssä DSA ja DMA alustoja koskevissa lainsäädäntöpaketeissa pohditaan erikseen alustojen suhdetta perinteiseen mediaan ja niiden uutisiin. Niille täytyy antaa tärkeä rooli ja mielestäni vastuullinen journalismi pitäisi voida erottaa vapaammasta kirjoittelusta.
On aivan varma, että digitaalista lukutaitoa tarvitaan. Silti haluan tehdä myös on-line elämästä turvallisempaa. Sananvapaus ja avoimuus sekä peli- ja käytössäännöt ovat tärkeitä, sillä digitalisaatio kasvaa jatkuvasti.
Ärade vänner,
Även om demokratin inte ändras, så ändras samhällen i Europa. Internet och de sociala medierna har påverkat hur vi för vår dialog om och i samhället.
Sociala media har blivit et diskussionsforum, och tyvärr har det först med sig ochså oönskade följder. I sociala medier kan diskussionen lätt bli onödigt vass och sårande. Diskussionen som är så viktig för demokratin kan bli polariserad. Även det allmänna intresset för diskussionen kan bli mindre på grund av den aggressiva diskussionskulturen.
Arvoisat kuulijat,
Vaikka demokratian ydin säilyy, niin yhteiskunnat muuttuvat. Internet ja sosiaalinen media ovat muokanneet sitä, miten yhteiskunnallista keskustelua käydään. Sosiaalisesta mediasta on tullut keskustelualusta, valitettavasti tuoden mukanaan myös ei-toivottuja seurauksia. Sosiaalisessa mediassa keskustelu voi ajautua kärkkääksi ja toista loukkaavaksi. Käyttössäännöt pitäisi muistaa netissäkin. Demokratian kannalta tärkeä yhteiskunnallinen keskustelu voi polarisoitua liikaa. Reippaat mielipiteet voivat herättää kiinnostusta. Toisaalta kiinnostus keskusteluun voi vähentyä aggressiivisen keskustelukulttuurin vuoksi. Tiedämme jo tutkimustuloksia siitä, miten esim nuoria naisia jää keskustelusta sivuun sen agressiivisuuden tai alatyylisyyden vuoksi.
Digitalisaatio mahdollistaa tiedon nopean leviämisen tarkoittaen myös sitä, että valeuutiset voivat levitä helpommin. Kansalaisia tuleekin kannustaa terveeseen ja kriittiseen asioiden tarkasteluun, jotta voi erottaa todenmukaisen ja vääristetyn tiedon. Myös valtioiden rajojen ulkopuolelta yritetään vaikuttaa yhteiskunnan sisällä käytävään keskusteluun. Euroopan parlamentissa on tätä varten perustettu oma parivuotinen erityisvaliokunta (INGE), joka perehtyy ulkopuoliseen vaikuttamiseen. Digitalisaatio on tuonut mukanaan riskin vaalihäirinnästä, jossa ulkopuoliset tahot pyrkivät vaikuttamaan vaalien tuloksiin. Jäsenmaissa tuleekin huolehtia, ettei tätä pääse tapahtumaan, jotta vaalit voidaan käydä vapaasti ja demokraattisesti.
Hyvät kuulijat,
Olen käynyt läpi demokratian kehityksen kannalta keskeisiä tekijöitä. Lopuksi haluan kannustaa aktiiviseen osallistumiseen
tulevaisuuskonferensissa.
Vien mielelläni täältä terveisiä tulevaisuuskonferenssin täysistuntoon ja tuöryhmiiin. Joitain terveisiä voin tuoda myös tuon 800 osallistujan kansalaispaneelin keskustelusta, mistä siellä on puhuttu demokratia-otsikon alla. Siellä on keskusteluttanut mm
- Korruption kitkentä
- Kansalaisten kuuleminen
- Äänestysikäraja (kolmessa EU maassa eurovaaleissa 16v)
- Kolmen maan hallitukset, Suomi, Tanska ja Hollanti, toivat EU toiminnan läpinäkyvyyden (transparency) kehittämistarpeen esiin. Olen iloinen saamastani tehtävästä vastata Euroopan parlamentin raportista, miten EU onnistui asiakirjojen avoimuudessa vuonna 2020. Olen aika iloinen nimityksestä, koska tiedän, että Suomi on tehnyt pitkään töitä tämän avoimuuden esiin. Onhan meillä omassa hallinnossamme jo pidempään ollut periaate, että julkisen hallinnon asiakirjat ovat julkisia, ellei niitä ole erikseen perustellusta syystä ollut syytä salata.
Kuten olemme nähneet, demokratia on hyvin hauras. Sen rakentamiseen menee yleensä vuosikymmeniä, mutta sen musertamiseen valitettavan vähän aikaa. Paras tapa toimia demokratian puolesta on olla itse mukana keskustelemassa ja tuoda mielipiteensä esille. Muistetaan, että unioni on kansalaisia varten eikä toisin päin. Siihen millaiseksi unioni kehittyy tulevaisuudessa, voimme me vaikuttaa omalla äänellämme, annetaan sen kuulua. Edustuksellisen demokratian kautta ja suoraan vaalien välilläkin!
