On aika näppärää kysyä Siriltä lähimmän pizzerian tai bussipysäkin sijaintia ilman näpyttelyä. Välittömästi kännykän näytölle ilmestyy lista ravintoloista tai kartta reittiohjeineen tai miellyttävä ääni kertoo vastauksen sekunnissa. Wow!
Tekoälyä hyödynnetään arkielämässä jo yllättävän paljon. Ääniohjattavien palvelujen lisäksi tekoälyä käytetään terveydenhuollossa syövän parantamisessa. Rahamarkkinoilla koneet ostavat ja myyvät osakkeita syötettyjen algoritmien mukaan. Valtion turvallisuutta voidaan tehostaa tekoälyyn perustuvalla rajavalvonnalla. Tekoälyä on kokeiltu myös nälänhädän ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Tekoälyssä kaikki perustuu valtavan suureen datamassaan, joka kerätään algoritmien laskennan pohjaksi. Tällä hetkellä kehitystä ohjaa taloudellisen hyödyn tavoittelu yhteiskunnallisen kokonaisedun sijaan. On arvioitu, että tekoälyn tuotto markkinoilla oli noin 125 miljardia euroa vuonna 2020. Iso motivaattori, mutta kuinka valjastaa kehitys ihmiskunnalle oleelliseen ja tärkeään?
Kaiken hyvän rinnalle on nostettava myös monet haasteet. Uudella teknologialla ei pidä tehdä kaikkea, mitä sillä voisi tehdä. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja yksityisyyden suoja ovat joutuneet koetukselle, kun meistä kerätään koko ajan tietoja meidän siitä tietämättä. Esimerkiksi missä olit sillä hetkellä, kun katsoit jostain sivustolta tiettyä tuotetta? Lista detaljeista on uskomattoman pitkä. Näitä tietoja yhdistellään ja myydään, jotta markkinointia voidaan kohdistaa yhä tarkemmin.
Lapset ja nuoret ovat saman kohdennetun markkinoinnin kohteena. Tähän Euroopan parlamentin enemmistö halusi jo muutosta digitaalisten palvelujen säädösasetuksissa (DSA). Myös aikuisille kohdennetussa markkinoinnissa tulisi herkät tiedot, kuten terveys tai uskonto, suojata.
Tekoälysovellutuksilla ei voi romuttaa yhteiskuntamme arvoja. Toisaalta kehitystä ei kannata pysäyttää, vaikka työrekryalgoritmien mennessä pieleen naisille on suositeltu matalapalkkaisempia töitä ja konekeskustelija on oppinut rasistiseksi tuskaisen nopeasti olemassa olevan datan pohjalta.
Järjestelmien vastuullisuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista voidaan arvioida vain paremmalla läpinäkyvyydellä. Syksyllä otettiin hieno askel tähän suuntaan, kun UNESCO ja YK:n kaikki 193 jäsenmaata hyväksyivät tekoälyn eettiset suositukset. Myös Unicef on hyväksynyt ohjeet tekoälyn hyödyntämiseen lasten oikeudet huomioivalla tavalla, samoin OECD. Ja nyt: EU valmistelee maailman ensimmäistä tekoälylakia. Minulla on ilo olla mukana tekemässä tuota lainsäädäntöä – parempaa tulevaisuutta!
