Vuosi sitten käynnistyi Euroopan tulevaisuuskonferenssi, joka tänään Eurooppa-päivänä on tullut päätökseen Strasbourgissa järjestetyssä loppuseremoniassa. Päätöstilaisuudessa konferenssin loppuraportti esiteltiin EU-instituutioiden johdolle. Tulevaisuuskonferenssi on ollut ponnistus, jollaista ei aikaisemmin ole järjestetty. Erityinen saavutus oli se, että konferenssi saatiin vietyä läpi koronapandemian aikana, sen rajoittaessa kaikkia fyysisiä tapahtumia ja kohtaamisia.
Konferenssin tarkoitus on ollut tuoda unioni lähemmäksi kansalaisia ja antaa kansalaisille EU-laajuisesti mahdollisuus tuoda esille näkemyksiään siitä, millaista unionia tulisi rakentaa tulevaisuudessa.
Tulevaisuuskonferenssi on muodostunut täysistunnoista sekä kansallisista että EU-tason kansalaispaneeleista. Lisäksi kansalaisilla on ollut mahdollisuus tuoda esille mielipiteitään monikielisen digialustan kautta. Suomessa konferenssin puitteissa järjestettiin Eurooppa olemme me -kiertue, joka piti sisällään 19 eri puolella Suomea järjestettyä tilaisuutta. Näiden tilaisuuksien kautta suomalaisilla on ollut mahdollisuus kertoa suoraan ajatuksiaan unionin kehittämisestä.
Konferenssin viimeinen täysistunto pidettiin Strasbourgissa huhtikuun lopulla, jolloin hyväksyttiin 49 suositusta ja yli 300 niihin liittyvää toimea. Tulevaisuuskonferenssin aiheiden kirjo on ollut laaja aina talouskysymyksistä ilmastoon ja digitalisaatioon sekä terveydestä ja muuttoliikkeestä unionin perusarvoihin.
Minulla on ollut ilo osallistua konferenssin täysistuntoihin osana 108 edustajan valtuuskuntaa Euroopan parlamentista. Lisäksi olen saanut työskennellä itselleni tärkeiden kysymysten parissa, sillä olin mukana digityöryhmässä, joka oli yksi konferenssin yhdeksästä työryhmästä.
”Oikeus internetiin, dataan ja yksityisyyteen verkossa ovat keskeisiä, tulevaisuuden perusoikeuksia. Digitalisaatio on muutosvoima, mutta ei hallitsematon sellainen.”
Digityöryhmässä pohdittiin Euroopan digitalisaation seuraavia askeleita ja käsiteltiin esimerkiksi uusien digiajan oikeuksien päivittämistä Euroopan unionin perusoikeuskirjaan. Oikeus internetiin, dataan ja yksityisyyteen verkossa ovat keskeisiä, tulevaisuuden perusoikeuksia. Digitalisaatio on muutosvoima, mutta ei hallitsematon sellainen. On erittäin tärkeää, että suuntaamme teknologista kehitystä kohti yhteiskuntaa, jonka haluamme nähdä. Meidän ei pidä olla passiivisia ajopuita teknologisen kehityksen armoilla, vaan aktiivisia teknologisen kehityksen ohjaajia arvojemme mukaiseksi.
Parasta tulevaisuuskonferenssissa oli kansalaisten ja järjestöjen näkemysten kuuleminen ja keskustelu. Monesti huomattiin, että asiat, joita kansalaiset toivovat EU:n ajavan, onkin jo tehty. Esimerkiksi monopolien toimintaa rajoitettu ja suurten alustojen vastuita lisätty. Kansalaiset ilmaisivat kuitenkin nyt selkeästi sen, että EU:lle halutaan antaa lisää vaikutusvaltaa asioissa, joissa tarvitaan isompia hartioita. Oli kyseessä sitten sähköautoilun helpottaminen, roaming kustannukset tai rajavalvonta, 27 jäsenmaata yhdessä voivat toimia tehokkaammin kuin kansallisvaltiot yksin.
Tulevaisuuskonferenssi on nyt tullut päätökseen, mutta prosessi ei kuitenkaan täysin ole päättynyt. Seuraavaksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission tulee tahoillaan tarkastella konferenssin suosituksia ja päättää siitä, miten niitä viedä eteenpäin. Kansalaisten kuuleminen jatkuu eri alustoilla ja tilaisuuksissa – foorumi on toivottavasti vain lähtölaukaus entistä kansalaisten tehokkaampaan osallistamiseen.
