Parlamentin täysistuntoviikolla käsiteliin kirjaimellisesti tulevaisuuttamme eli maapallon elinehtoja, ilmastopaketti #FitFor55:ta. Komission esittämä kunnianhimoinen lakipaketti linjaa, miten EU:ssa leikataan hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (vrt. 1990). Olemme onnistuneet jo 24 prosenttiin asti. EU:n tavoite on olla päästöissä neutraali vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteet ovat kovia, mutta erittäin tarpeellisia, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen. Toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi eivät ole ilmaisia, mutta vielä kalliimmaksi tulee, mikäli jätämme toimimatta. Nyt näemme, että päästöjen suorien ja välillisten vaikutusten lisäksi epävarmuus nosta hintaa – ja tekee aina tulevasta talvesta energian suhteen epävarman. Venäjän hyökkäys ja fossiiliriippuvuus ovat epävarmuuden kasvattajia.
Samalla, kun teemme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, on turvattava yritysten kilpailukyky ja edellytykset viedä teollisuustuotteitamme Euroopan ulkopuolelle. Näin varmistetaan, että meillä investoidaan jatkossakin teollisiin työpaikkoihin ja luodaan hyvinvointia Eurooppaan.
Ilmastopaketin keskeiset osat, päästökaupan laajentaminen (ETS), hiilirajavakausmekanismi (CBAM) ja ilmastososiaalirahasto eivät saaneet vielä hyväksyntää täysistuntosalissa ja palaavat näin ollen valiokuntien käsittelyyn. 72 miljardin ilmastososiaalirahastosta on tarkoitus tukea heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia sekä pienyrityksiä ja maita energiasiirtymässä.
EU:lla on käytössä maailman laajin päästökauppajärjestelmä, jossa päästöille asetetaan hinta. Päästökauppa on nyt tarkoitus sekä uudistaa että laajentaa koskemaan tieliikennettä ja rakennussektoria. Käytännössä tavoitteena on saada yritykset investoimaan vielä nopeammin puhtaisiin energianlähteisiin, tuotantoprosesseihin- ja tuotteisiin sekä energiatehokkuuteen.
Päästökauppajärjestelmän valuvikana on ollut tähän asti, että EU:n ulkopuolelta tuotujen materiaalien, kuten teräksen, hiilidioksidipäästöjä ei ole tuotannossa huomioitu. Hiilirajavakausmekanismi asettaisi hinnan kolmansista maista tuodun teräksen, alumiinin, lannoitteiden, sementin ja tuontisähkön tuotannon hiilidioksidipäästöille.
Kulutuksen hiilipäästöt ja hiilirajamekanismilla asian hoitaminen on tärkeä esitys komissiolta. Nyt parlamentti miettii tarkkaan, kuinka nopeasti hiilirajamekanismin voimaan tulleessa näiltä sektoreilta vähennetään ilmaisjakoa. Oleellista on, että Eurooppaan syntyy puhtaampia, uusia teollisuustyöpaikkoja, ettei käy niin, että teollisuus katoaa täältä – ja työpaikat sen mukana.
Lentoliikenteen osalta Euroopan parlamentti lähtee jatkoneuvotteluihin jäsenmaiden kanssa aikaistamalla komission esitystä kaksi vuotta. Päästökauppaa päätettiin tehostaa lopettamalla päästöoikeuksien ilmaisjako jo vuonna 2025.
Parlamentti teki myös muita FF55- pakettiin liittyviä konkreettisia päätöksiä tällä viikolla. Uusien polttomoottoriautojen valmistus kielletään vuodesta 2035 alkaen. Lisäksi maankäyttöön ja metsiin liittyvän asetuksen eli LULUCF osalta parlamentti päätti tukea komission esitystä 310 megatonnin tavoitteesta vuodelle 2030 hiilinielujen kasvattamiseksi EU-alueella. Tämä oli Suomen hallituksenkin mukaan taso, josta meille laskettava kansallinen osuus on meille sopiva taso.
Kolmen edellä mainitun esityksen osalta käydään puolueryhmien välillä neuvotteluja ja niistä äänestetään uudelleen mini-istunnossa juhannusviikon keskiviikkona. Näiden kaikkien esitysten osalta työ jatkuu parlamentin ja neuvoston välillä trilogeissa koko ilmastopaketin hyväksymiseksi syksyllä!
