Teksti on alunperin julkaistu kolumina Demokraatti lehdessä 23.12. Lue se täältä: https://demokraatti.fi/miapetra-kumpula-natri-tytottelysta-businekseen
Sukupuolten välinen epätasa-arvo on yhä ongelma yritysten hallintoelimissä.
Lokakuussa 2021 vain 30,6 prosenttia hallintoelinten jäsenistä ja 8,5 prosenttia hallintoelinten puheenjohtajista EU:ssa oli naisia. Samana vuonna Suomessa 29,3 prosenttia hallintoelinten jäsenistä oli naisia, mikä jättää meidät juuri alle EU:n keskiarvon.
Yritysten johtorakenteet ovat pysyneet yllättävän samoina vuodesta toiseen, joten ainoa tapa saada aikaan muutos on konkreettisten sääntöjen asettaminen.
Esimerkiksi Ranskassa, missä naisten määrä hallintoelimissä on Euroopan korkein, luku on 45,3 prosenttia, mutta tämä on vaatinut lainsäädäntöä. Valtioissa, joissa kiintiöitä on asetettu, on nähtävissä eniten edistystä.
Epätasa-arvon ongelmaa on yritetty ratkoa Euroopan parlamentissa pitkään, ja meidän S&D-ryhmämme on ollut hyvin aktiivinen. Alun perin jo vuonna 2012 tehty komission esitys oli jumissa neuvoston tasolla lähes 10 vuoden ajan!
Vihdoin valtioiden neuvosto muodosti tänä syksynä enemmistökantansa, jolla kolmikantaneuvottelut saatiin valmiiksi ja lopuksi jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin hyväksynnät.
Direktiivin mukaan 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten hallintoelinpaikoista tai 30 prosenttia kaikista hallintoelinpaikoista pörssiyhtiöissä tulee olla molempien sukupuolten täyttämiä. Direktiivi antaa alkuvaiheessa valtioille aikaa kiintiöiden saavuttamiseksi, ja pakottavat säännöt tulevat voimaan vasta, jos tavoitteisiin ei olla päästy vuoden 2026 puoliväliin mennessä.
Kiintiöitä vastustavalle kritiikille on entistä vähemmän tilaa. Viimeisimmistä korkeakoulututkinnoista EU:ssa 60 prosenttia on naisten suorittamia, eivätkä naisten pätevyyttä kyseenalaistavat argumentit ole siksi enää uskottavia.
Direktiivi ei koske vain naisia vaan ”aliedustettua sukupuolta”. Sen tarkoitus ei siis ole nostaa naisten määrää hallintoelimissä yli puoleen vaan tasapainottaa elinten kokoonpanoa. Kiintiödirektiivi ei vaikuta pieniin tai keskisuuriin yrityksiin (toivottavasti välillisesti), vaan sitä sovelletaan vain julkisesti noteerattuihin sekä yli 250 henkilöä työllistäviin yrityksiin.
Monimuotoiset johtoryhmät edesauttavat koko työpaikan diversiteettiä ja yhdenvertaisempia työllistymismahdollisuuksia. Johtamiskokemusta on mahdollista kerryttää ainoastaan töitä tekemällä, ja kiintiöt tulevat avaamaan mahdollisuuksia laajemmalle määrälle ihmisiä.
Kysymys ei ole ainoastaan reiluudesta tai yhtäläisistä mahdollisuuksista. Koska monimuotoinen yritysjohto tekee parempia päätöksiä, se johtaa lisääntyneeseen talouskasvuun ja kilpailukykyyn.
Yhteiskunta ei voi toimia täydessä potentiaalissaan niin kauan kuin miehet muodostavat 70 prosenttia yritysjohdosta ja 80 prosenttia toimitusjohtajista. Win-win: tasa-arvoa, talouskasvua ja töitä.
Miapetra Kumpula-Natri
