Tammikuun Meppiterveiset!

Hyvää uutta vuotta! Loma on pidetty ja kevätkausi on saatu jo viime viikolla vauhdilla liikkeelle. Strasbourgin täysistunnossa oli tällä viikolla jälleen täysi meno päällä – hyvin pääsee jouluähkystä eroon Euroopan Parlamentissa 14 tuntisiksi venyvissä työpäivissä.

Euroopan tulevaisuutta rakentamassa

On tärkeää, ettei Euroopan tulevaisuutta suunnitella suljettujen ovien takana, vaan yhteisistä päämääristä keskustellaan kaikilla tasoilla ja sovitaan avoimin ovin ja virallisen kaavan mukaan. Euroopan tulevaisuus kiinnostaa niin Suomessa kuin parlamentissakin. EU:n on tarkoitus aloittaa kaksi vuotta kestävä Euroopan tulevaisuuskonferenssi ensi toukokuussa. Pidin täysistunnossa puheenvuoron, jossa puolustin kansalaisten oikeutta osallistua keskusteluihin ja kertoa näkemyksiään myös vaalien välissä. Perussopimus- ja tulevaisuusvaliokunnan (afco) jäsenenä olen tiiviisti mukana tulevaisuuskonferenssin valmistelussa.

Parlamentti esitti, että alkuun kuultaisiin evästykset kansalaisfoorumeilta, joita järjestettäisiin eri puolilla EU:ta – nuorille olisi erikseen vielä oma fooruminsta. Kussakin keskustelufoorumissa olisi 200-300 eri ikäisiä ja eri taustaisia osallistujaa, ja vähintään kolme kansalaista jokaisesta jäsenmaasta. Vasta sen jälkeen mepeistä, kansanedustajista, ministereistä, vastaavista komissaareista sekä alueiden komitean ja talous- ja sosiaalikomitean jäsenistä muodostettava täysistunto ryhtyy työhön.

Kansalaisten ehdotuksia pitää kuunnella, esimerkiksi spitzenkandidat-, eli kärkiehdokas-menetelmää kehitettäessä. Minusta olisi hienoa, että myös käytännöllisissä arkiasioissa, joissa on rajahaasteita, tulisi ehdotuksia EU-toimijoiden ratkaistavaksi. Asialistaa ei ole päätetty, eikä päämääriä asetettu. Osa halunnee tähdätä suuriinkin muutoksiin, jopa perussopimusmuutoksiin, kun taas monen mielestä perussopimuksia tuskin onnistutaan muokkaamaan. Sen sijaan sopimusten sisälläkin kehittämistä voidaan tehdä – esimerkiksi EU:sta vahvempi ulkopolitiikan toimija ja verotuksen saralla yksimielisyysvaatimuksista osittain luopua. Veronkierto on saatava kuriin! Lue lisää tulevaisuuskonferenssista täältä.

https://www.facebook.com/kumpulanatri/videos/682312585637118/

Euroopan vihreän kehyksen ohjelma

Täysistunnossa keskusteltiin ilmastomuutoksesta ja sen vaikutuksesta planeettaamme. Parlamentti käsitteli Australian tilannetta, mutta myös laajemmin luonnonkatastrofien esiintymistiheyttä. Parlamentti äänesti myös Euroopan komission esittämästä vihreän kehityksen ohjelmasta.

Euroopan komission ensimmäinen varapuheenjohtaja, Frans Timmermans (S&D) oli tiistaina parlamentissa kertomassa Euroopan unionin suunnitelmista ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Hän johtaa Euroopan komissiossa valmisteluja Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman luomiseksi. Timmermansilla on haastava tehtävä, mutta hän on juuri oikea henkilö vastaamaan kansalaisten odotuksiin. Strasbourgissa käsiteltiin vihreän ohjelman kunnianhimoista kestävää investointiohjelmaa: tavoitteena on kerätä tuhat miljardia euroa yksityisiä ja julkisia sijoituksia seuraavien kymmenen vuoden aikana, joiden avulla EU:ssa investoitaisiin kestäviin, ilmastoystävällisiin ratkaisuihin. Muutos vaatii toimia: jos uskallamme investoida, luomme mahdollisuuden synnyttää uutta työtä ja puhdasta teknologiaa Eurooppaan.

Muutos on kuitenkin tehtävä oikeudenmukaisesti, pieni- ja keskituloiset eivät saa joutua ilmastotoimien maksajiksi. Mepit vaativatkin lisäksi oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin perustamista. Puheissa on ollut, että Suomessa tämä voisi tarkoittaa esim. turvealueiden siirtymän tukemista. Kansallinen ohjaus on avainasemassa tuettavia projekteja määriteltäessä, korosti komissaari Elisa Ferreira (S&D), joka esitteli ohjelmaa meillä S&D:n ryhmässä.

Viikon aikana ehdin myös puhua paneelissa Euroopan akkuosaamisen ja tuotannon edistämisestä. EU:ssa tarvitaan valtavasti lisää akkuja uusiutuvien energiamuotoihin lisääntyessä ja autoilun sähköistyessä. Nykyään 3 prosenttia akuista tuotetaan EU:ssa ja 85 Aasiassa, Kiinassa n 70%. Nikkeliä ja kobolttia käytetään akkujen valmistamiseen ja Suomi on näissä aineissa EU:n suurin tuottaja. Meillä on myös korkeaa osaamista vaikeassa akkujen kierrätyksessä. Kun kysyntä kasvaa, on ehdottoman tärkeää tehdä koko tuotantoketjusta mahdollisimman kestävä ja vähäpäästöinen – ja luoda työpaikat Eurooppaan samalla.

Brittimeppien viimeinen täysistunto Strasbourgissa

Juuri päättynyt Strasbourg-viikko oli näillä näkymin Brittien viimeinen :(. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti hyväksynee lopullisesti pääministeri Johnsonin johdolla erosopimuksen ensi viikolla. Brysselissä on vielä kahden viikon päästä lyhyt täysistunto, jossa Euroopan parlamentti myös äänestää sopimuksesta – jos ja kun britit sopimusta puoltavat, hyväksyy parlamenttikin sen. Tunnelma on haikea, koska Britannian työväenpuolueen mepit ovat tehneet lujasti töitä paremman Euroopan puolesta.

Brexitiin liittyen parlamentti äänesti EU-kansalaisten oikeuksista brexitin jälkeen: kaikkien Britaniassa asuvien EU-kansalaisten työ- ja oleskeluoikeudet tulevat pysymään ennallaan ainakin siirtymäajan loppuun asti, joka päättyy 31.12.2020. Sama tilanne pätee tietysti myös EU-maissa asuville briteille. Käytännön esimerkeistä olemme kansalaisilta kuulleet, ettei kaikki ole sujunut sovitusti.

Tuoreen kansanedustajan Matias Mäkysen kanssa Seinäjoella. Kuva: Johanna Autio.

Kotimaassa – ja minimipalkka

Viime viikonloppuna järjestettiin SDP:n Pohjanmaan piirin tilaisuus Seinäjoella. Kiitos kaikille, jotka tulivat kuuntelemaan ja keskustelemaan mm SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen, kansanedustaja Matias Mäkysen ja minun kanssani. On kunnia edustaa myös Pohjanmaata Euroopan unionin ytimessä. Osana viikonloppua pidettiin myös Pohjanmaan SDP:n ja ammattiliittojen sd-ryhmien yhteinen työelämäseminaari. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta alusti omassa puheenvuorossaan myös monista konkreettisista asioista, jotka ovat EU-tasolla käsittelystä ja ovat tärkeitä myös suomalaisille palkansaajille.

Myös SDP:n puheenjohtaja, varapuhemies Antti Rinne nähtiin Seinäjoella viime viikonloppuna. Kuva: Johanna Autio. 

Yksi EU:ssa pinnalla oleva työmarkkina-asia on minimipalkka-aloite, josta Euroopan komissio antoi juuri nyt tiistaina esityksen kommenttikierrokselle työmarkkinaosapuolille. Iso kuva sopii Suomelle, siinä korostetaan kattavien työehtosopimusten ja sopimusyhteiskunnan tärkeyttä tai vaihtoehtoisesti minimipalkan kautta turvattavaa minimipalkkatasoa. Keskustelunavausta voi pitää minimipalkasta tarpeellisena, koska EU:ssa tulisi pyrkiä ehkäisemään jäsenmaiden välistä palkkadumppausta ja epätasa-arvoa. On kuitenkin tärkeää, että kansallisia neuvottelu- ja työehtosopimusmalleja kunnioitetaan!

Tässä terveiseni tällä kertaa, mukavaa alkanutta vuotta ja ollaan yhteyksissä!

Tagit

Tutustu lisää

Uutiskirje

Pysy ajantasalla viimeisimmistä kuulumisista suoraan EU- kentältä!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.